Virtsankarkailun aiheuttama haitta voi vaihdella hyvin satunnaisesta elämän täysin invalidisoivaan karkailuun.
Karanneen virtsan määrä voi olla vain tippoja (ponnistuskarkailu) tai koko rakko voi tyhjentyä (pakko-oireinen karkailu). Oirekuvan vaikeus voi vaihdella ajanjaksosta toiseen.
- Joka kymmenes nainen kärsii virtsankarkailuista vähintään kerran viikossa. Lähes puolet kokee oireita joskus elämänsä aikana.
- Virtsankarkailu on kiusallista ja se voi rajoittaa sosiaalista elämää ja liikuntamuotoja.
- Virtsankarkailua voi esiintyä kaikenikäisillä naisilla, mitä erilaisemmista syistä.
- Virtsankarkailuun on olemassa hoitokeinoja.
Miten virtsarakko toimii?
Virtsarakon toimintaa, täyttymistä, pidätystä ja virtsaamista, säädellään monitahoisesti aivojen, selkäytimen, rakon ja virtsaputken alueella. Moitteeton toiminta vaatii sekä normaalin anatomian että hermotuksen.
Virtsa muodostuu munuaisissa, josta se siirtyy virtsajohtimien kautta virtsarakkoon. Uutta virtsaa muodostuu jatkuvasti. Normaalisti rakko tyhjenee muutaman tunnin välein. Rakko on hyvin joustava, normaalisti aikuisella naisella sen vetoisuus on noin puoli litraa.
Kun rakko alkaa täyttyä, välittyy rakosta viesti aivoihin, josta seuraa virtsaamisentarve. Virtsarakon tyhjentyessä virtsarakon sulkijalihakset rentoutuvat ja virtsa poistuu virtsaputkea pitkin.
Milloin yhteys lääkäriin?
Virtsankarkailun vuoksi on syytä olla yhteydessä lääkäriin, mikäli se heikentää elämänlaatua ja rajoittaa normaalia toimintaa kuten liikuntaharrastuksia tai sosiaalista elämää.
Lue lisää:
Virtsankarkailu (Terveyskirjasto)
Virtsankarkailun käypähoito (Duodecim)
Seuraava sivu