Laskeuman tutkiminen ja hoito

Laskeumia voidaan hoitaa joko konservatiivisesti, esimerkiksi limakalvojen hoidolla, rengas-tai kuutiohoidolla, fysioterapialla, elämäntapamuutoksilla tai mahdollisesti eri toimenpiteillä/leikkauksilla. Lääkäri tekee päätöksen oikeasta hoitomuodosta.


Laskeumat ovat hyvänlaatuisia, eivätkä siis ole vaarallisia. Laskeuma voi kuitenkin olla kiusallinen vaiva ja heikentää elämänlaatua. Hyvänlaatuisuuden vuoksi laskeumia hoidetaan vain, mikäli niistä aiheutuu oireita. Oireet ja niiden sieto vaihtelevat henkilöstä toiseen. Poikkeuksen muodostavat laskeumat, jotka aiheuttavat virtsaamisvaikeuksia siinä määrin, että siitä on terveydellistä haittaa. Nämä pyritään aina hoitamaan. Lääkäri suunnittelee yhdessä potilaan kanssa vastaanotolla hoitosuunnitelman. 


Limakalvojen hoito (paikallisestrogeeni)

Limakalvojen kuivuminen, etenkin vaihdevuosien alkamisen jälkeen, voi lisätä laskeuman aiheuttamaa epämukavuuden tunnetta. Paikallishoidon voi aloittaa pääsääntöisesti ilman lääkärissä käyntiä. Poikkeuksen muodostavat rintasyövän sairastaneet naiset, joiden tulee ennen hoidon aloitusta keskustella lääkärin kanssa. Valmisteita suositellaan käytettäväksi kaksi kertaa viikossa. 


Paikallisestrogeenivalmisteet:
  • voiteet
  • emätinpuikot
  • emätinrengas: vaihdetaan kolmen kuukauden välein, usein lääkärin vastaanotolla 



Rengashoito

Lääkäri voi asettaa emättimeen laskeumaa kohottavan laskeumarenkaan (prolapsirengas). Laskeumarengas on valmistettu joustavasta materiaalista ja sitä on miellyttävä pitää (renkaan ollessa hyvin paikallaan sitä ei tunne). Laskeumarenkaita on useita eri kokoja, joista lääkäri arvioi sopivan. Noin 3-6kk välein lääkäri vaihtaa laskeumarenkaan uuteen vastaanotolla. Samanaikaisesti on käytettävä paikallisestrogeenivalmistetta, jotta limakalvot pysyvät terveinä. Pitkäaikaiseen rengashoitoon päädytään etenkin silloin, jos mahdolliset leikkausriskit ovat kohonneet.  



Kuutiohoito

Emättimeen voidaan asettaa laskeumaa kohottava laskeumakuutio (prolapsikuutio). Laskeumakuution koko arvioidaan sopivaksi lääkärin vastaanotolla. Toisin kuin laskeumarengas, laskeumakuutio asetetaan ja poistetaan itse päivittäin ja puhdistetaan vedellä. Samaa kuutiota on mahdollista käyttää vuoden ajan. Samanaikaisesti kuutiohoidon kanssa on käytettävä paikallisestrogeenivalmistetta hoitamaan limakalvoja. 



Elämäntapamuutokset

Laihdutus

Mahdollinen ylipaino lisää sekä laskeuman riskiä, että hankaloittaa laskeumasta aiheutuvia oireita. Painonhallinnalla on laskeuman suhteen sekä ennaltaehkäisevää, että hoidollista vaikutusta. Lisäksi ylipaino heikentää leikkaushoidon tehoa ja voi olla este leikkauksen toteutukselle.

 Muualla Terveyskylässä

Painonhallintatalo.fi on terveydenhuollon ammattilaisten kehittämä eTerveyspalvelu terveellisen laihduttamisen ja painonhallinnan tueksi.



Tupakointi


Tupakointi heikentää limakalvojen kuntoa heikentämällä verenkiertoa. Lisäksi tupakointiin liittyy suurempi riski komplikaatioihin esimerkiksi leikkaushoidon tullessa kyseeseen. 
 


Fysioterapia

Lantionpohjan laskeuma voi syntyä jos lantionpohjan tukirakenteet heikkenevät. Oireita voidaan hoitaa kirurgisesti, mutta myös lantionpohjan lihasten harjoittelulla on mahdollista lieventää oireita.Tähän oppaaseen on koottu fysioterapeutin antamia ohjeita lantionpohjan laskeuman kuntouttamiseen.

Lantionpohjan laskeuman kuntoutusopas


Leikkaushoito

Mikäli konservatiivisilla hoitomuodoilla ei saada riittävää vastetta, harkitaan leikkaushoitoa. Leikkaushoitoon lähdetään yleensä vasta sen jälkeen, kun lapsiluvun koetaan olevan täynnä. Lääkäri arvioi vastaanotolla, tehdäänkö leikkaushoito polikliinisessä ympäristössä vai tarvitaanko leikkaussaliolosuhteet. Leikkaushoidon avulla pyritään palauttamaan normaali emättimen anatomia ja helpottamaan potilaan oireita. 


Leikkaushoidossa limakalvon alla olevat laskeuman aiheuttaneet, periksi antaneet tukikudokset, pyritään kiinnittämään uudelleen. Joskus leikkaukseen on aiheellista liittää myös kohdunpoisto. 
Ilman kohdunpoistoa tehtävät laskeumien korjaukset voidaan tehdä joko leikkaussalissa tai polikliinisesti. Leikkaussalissa anestesiamuotona on useimmiten spinaalipuudutus, harvemmin käytetään yleisanestesiaa eli nukutusta. Kohdunpoiston sisältävät leikkaukset tehdään aina leikkaussalissa. 

Enenevässä määrin etu- ja takaseinämän korjauksia on alettu tehdä myös paikallispuudutuksessa. Polikliiniset toimenpiteet tehdään paikallispuudutuksessa ja lisänä käytetään tavallisia kipulääkkeitä. Polikliinisten toimenpiteiden etu on nopea kotiutuminen ja toipuminen. 
Leikkauksen jälkeen vältetään noin kuukauden ajan voimakasta ponnistelua uusiutumisen välttämiseksi. Tupakointi heikentää leikkauksesta toipumista ja lisää leikkauskomplikaatioiden määrää, jo leikkausta edeltävä ja leikkauksen jälkeinen tupakointitauko edesauttaa parantumista. 
Laskeumat voivat leikkauksesta huolimatta uusiutua, syynä on yleensä kudosten heikentynyt kunto. Tällöin voidaan joutua harkitsemaan uusintaleikkausta. Uusintaleikkauksissa käytetään joskus apuna verkkomateriaaleja. 

Eri leikkausmuodot

  • Virtsarakon kohotus tehdään ns. colporraphia anterior eli KA toimenpiteellä. Siinä emättimen etuseinämän limakalvo avataan ja tukikudos irrotetaan ja kiinnitetään uudelleen ompelemalla, jolloin pullistuma saadaan upotetuksi. Lopuksi suljetaan limakalvo.
  • Peräsuolen kohotus tehdään ns. colporraphia posterior eli KP toimenpiteellä. Siinä emättimen takaseinämän limakalvo avataan ja tukikudos irrotetaan ja kiinnitetään uudelleen ompelemalla, jolloin pullistuma saadaan upotetuksi. Lopuksi suljetan limakalvo.
  • Laskeutunut kohtu poistetaan pääsääntöisesti emättimen kautta (vaginaalinen hysterektomia eli VH) ja samalla periksi antaneet kannatinsiteet kiinnitetään emättimen pohjaan tarkoituksena kohottaa emätin entiseen asentoon. Kohdunpoistoon voidaan liittää joko emättimen etu- tai takaseinämän kiristys. 


Edellinen sivu