Usein kysyttyä

Usein kysyttyjä kysymyksiä HPV:sta

Onko HPV sama asia kuin herpes?

Ei ole, samankaltaiset lyhenteet saattavat sekoittua:

HSV = Herpes Simplex Virus
HPV = Human Papilloma Virus.

Vaikka molemmat voivat aiheuttaa infektion sukupuolielimissä, kyseessä on kaksi eri virusta. Herpes aiheuttaa kivuliaita rakkuloita sukuelimiin.

Onko HPV sama kuin kondylooma?

HPV-tyypit on jaettu matalan ja korkean riskin tyyppeihin. Matalan riskin tyyppeihin kuuluvat virukset aiheuttavat esimerkiksi harmittomia, mutta kosmeettisessa mielessä häiritseviä sukuelinten visvasyyliä eli kondyloomia. Tyypillinen kondylooma näyttää kukkakaalimaiselta muutokselta, joka on helposti nähtävissä paljain silmin. Ulkoisia kondyloomia voi hoitaa lääkevoiteilla, jäädyttämällä tai laserilla. Muutokset saattavat kuitenkin uusiutua helposti, sillä hoidot eivät poista virusta, vaan elimistö on sen suhteen oman immuunipuolustuksen varassa.

Onko HPV sukupuolitauti?

Vaikka HPV tarttuu yleisimmin sukupuoliteitse, on kyseessä niin yleinen virus, että sitä voidaan pitää jopa normaalina löydöksenä sukupuolielämän aloittaneilla ihmisillä. Lähes koko aikuisväestöllä on tartunta jossakin vaiheessa elämää, yleensä tietämättään.

Mitä oireita muutokset aiheuttavat?

HPV:n aiheuttamat solu- ja kudosmuutokset eivät yleensä aiheuta oireita. Joskus oireena voi olla yhdynnänjälkeinen verenvuoto tai välivuoto. Alavatsakivut tai ‑tuntemukset eivät ole HPV-tulehduksen oireita. Suurin osa naisista ei tiedä HPV-tartunnastaan ennen poikkeavaa irtosolulöydöstä, minkä vuoksi ainoa keino löytää jatkotutkimuksia vaativat muutokset on säännöllinen irtosolu- eli Papa-näytteenotto.

Voiko tartunta olla kurkussa tai peräaukossa?

HPV-infektio voi esiintyä myös suun, suunielun ja kurkunpään sekä peräaukon alueella. HPV voi aiheuttaa näillä alueilla samankaltaisia limakalvomuutoksia kuin sukuelinten alueella. Peräaukon muutoksissa HPV on osallisena noin 80 prosentissa tapauksista, ja pään ja kaulan alueen syövistä vain 22–30 prosentissa. Myös suun limakalvoilla virustulehduksilla on hyvä parantumistaipumus, ja ne ovat tyypillisesti oireettomia. Mikäli potilaalla ei ole mitään erityisempiä oireita suun tai nielun alueella, rutiininomaisille korva- tai hammaslääkärin tarkistuksille ei ole tarvetta. HPV:tä huomattavasti suurempia riskitekijöitä suun ja kurkunpään alueiden syöpien syntymisessä ovat tupakointi ja alkoholin runsas käyttö.

Voiko HPV infektion paranemiseen vaikuttaa itse?

Tupakointi lisää kohdunkaulan syövän kehittymisriskiä kolminkertaiseksi. Tupakoinnin lopettaminen lisää mahdollisuuksia, että HPV-infektio paranee itsestään. Tupakoinnin lopettamisella on myös paljon muita terveyshyötyjä.

Lue lisää tupakoinnin lopettamisesta:

Stumppi.fi

Mikä on HPV testi ja mitä siinä tutkitaan?

HPV-testi otetaan harkinnan mukaan kohdunsuulta irtosolunäyteharjalla gynekologisen tutkimuksen yhteydessä. HPV-testiä tullaan todennäköisesti käyttämään tulevaisuudessa yhä enemmän kohdunkaulan syövän seulonnassa, ja se saattaa jossakin vaiheessa jopa korvata irtosolu- eli Papa-testin. Testi kertoo, onko otetussa näytteessä yksi tai useampi korkean riskin HPV-tyyppi.

Useimmiten käytetään testiä, joka osoittaa, onko potilaalla yksi tai useampi 13 tyypillisimmästä korkean riskin HP-viruksesta. Testitulos on siis positiivinen tai negatiivinen, mutta käytössä on myös testejä, joilla voidaan määrittää tarkka HPV-alatyyppi (genotyypitys).

Tärkeimmät HPV-virustyypit ovat HPV 16, 18, 31, 33 ja 45. Vaikka HPV 16 ja 18 ovat yleisimmät genotyypit ja niitä tavataan usein kohdunkaulasyöpäpotilailla, eri genotyyppien aiheuttaman tulehduksen merkitystä ei vielä täysin tunneta. HPV-testi on erittäin herkkä testi, se on huomattavasti useammin positiivinen kuin papa. Tämä aiheuttaa ongelmia, koska lähes kaikilla nuorilla on oireeton HPV-tulehdus, joka paranee itsestään ajan kuluessa. Tämän vuoksi testiä ei tulisi ottaa alle 30-vuotiailta oireettomilta potilailta lainkaan. Myös vahvoissa papamuutoksissa testi on lähes aina positiivinen, siksi siitä ei ole juurikaan hyötyä. Testiä voidaan sen sijaan käyttää hoidetun muutoksen seurannassa, kohdunkaulan syövän seulonnassa ja lievien muutosten jatkoselvitteyssä yli 30-vuotialla potilailla.

Markkinoilla on myös HPV-näytteen ja papan yhdistelmätesti, jossa tutkitaan ensin onko HPV-testi positiivinen. Jos se on negatiivinen, papanäytettä ei lueta lainkaan. Jos HPV-testi taas on positiivinen, myös papa vastataan. Satunnaisesti todettu HPV-positiivisuus papanäytteen ollessa normaali ei ole kolposkopian aihe. Tällöin testi kannattaa toistaa vuoden kuluttua ja mikäli HPV-näyte on edelleen positiivinen (2-3 vuoden ajan), tehdään kolposkopia.

Voiko muutos tulla kuitenkin uudestaan, vaikka HPV-testi muuttuisi negatiiviseksi kohdunsuun sähkösilmukkahoidon jälkeen?

HPV-testi on erittäin herkkä, ja noin 25 prosentilla naisista testi on edelleen positiivinen hoidon jälkeen, mutta osalla se muuttuu negatiiviseksi seurannan aikana. Mikäli testi on positiivinen, seuraamme potilasta tarkemmin uusilla testeillä ja kolposkopialla, koska uusimisriski on hiukan suurentunut.

Jos HPV-testi muuttuu hoidon jälkeen negatiiviseksi, kudosmuutoksen uusimisriski on erittäin pieni. Jos testi on negatiivinen ja irtosolunäyte puhdas toistetusti hoidon jälkeen, on uusimisriski vain 1,5 prosenttia.

Suojaako kondomi? Tarvitseeko  jatkossa suojautua irto- tai parisuhteessa?

Koska HPV tarttuu hyvin herkästi, kondomin käyttö ei välttämättä täysin suojaa tartunnalta, mutta erityisesti muiden sukupuoliteitse tarttuvien virusten ja bakteerien sekä ei-toivottujen raskauksien ehkäisemiseksi kondomin käyttö on suositeltavaa.

On hyvä muistaa, että vaikka olisikin todennetusti HPV-tulehduksen sairastanut, on HPV-tyyppejä niin monia, että uuden eri HPV-tyypin aiheuttaman tulehduksen riski on aina mahdollinen. Pitkäaikaisessa parisuhteessa kummallakin on jo samat virukset, joten kondomia ei tarvitse käyttää.

Onko viruksen hoitamiseen olemassa lääkettä?

HPV-infektiota ei voida poistaa elimistöstä antibiooteilla tai muilla lääkeaineilla, kuten ei muidenkaan virusten aiheuttamia tulehduksia. Infektio paranee yleensä ajan kanssa itsestään elimistön oman immuunipuolustuksen avulla.

Usein kysyttyjä kysymyksiä Papa-näytteestä

Mitä minun tulee tietää ennen näytteenottoa?

Sinulla tulisi olla tiedossa edellisten kuukautisten alkamispäivämäärä, tämänhetkinen ehkäisy sekä mahdolliset muut käyttämäsi hormonaaliset valmisteet (suun kautta otettavat tai paikallisvoiteet). Lisäksi on hyvä tietää aiempien, erityisesti poikkeavien irtosolunäytteiden tulokset ja ajankohdat sekä mahdolliset kudosmuutosten hoidot.

Minulla on kuukautiset, voidaanko näytettä ottaa?

Kuukautisveri haittaa irtosolunäytteen tulkittavuutta, joten näytettä ei mielellään oteta vuodon aikana. Joskus kudosmuutoksen ainoa oire on ylimääräinen vuoto, tällöin olisi tärkeää ottaa näyte vuodosta huolimatta. Tavallinen gynekologinen tutkimus voidaan myös tehdä kuukautisten aikana.

Voidaanko samalla testata mahdolliset sukupuolitaudit?

Sukupuolitautitestejä varten voi hakeutua omalle terveysasemalle tai Iho- ja allergiasairaalan sukupuolitautien poliklinikalle, sillä taudit eivät aina näy irtosolunäytteessä.

Milloin ensimmäinen irtosolunäyte tulisi ottaa?

Kutsu ensimmäiseen joukkoseulontanäytteeseen tulee kunnasta riippuen 25- tai 30-vuotiaana. Ensimmäistä Papa-näytettä ei ole tarpeellista ottaa, kuin vasta 2–3 vuoden kuluttua yhdyntöjen aloittamisesta. Virusmuutokset paranevat lähes aina itsekseen, erityisen hyvin 20–30-vuotiailla naisilla. Tämän vuoksi alle 20-vuotiailta ei Papa-näytettä ole tarvetta ottaa ja 20–24-vuotiailtakin vain gynekologisten oireiden, kuten poikkeavien vuotojen, selvittelyssä.

Miten usein irtosolunäyte pitäisi ottaa?

Kaikkien naisten kannattaa osallistua joukkotarkastuksiin, joita tehdään viiden vuoden välein. Useissa kansainvälisissä suosituksissa irtosolunäytteen väliksi suositellaan 3–5 vuotta. Mikäli aiemmin on hoidettu jokin esiastemuutos, tupakoi tai on ollut useita kumppaneita, seurantaväli voi olla hiukan tiheämpi. Tästä kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa. Mikäli ilmaantuu ylimääräisiä vuotoja tai yhdynnänjälkeisiä verenvuotoja, irtosolunäyte kannattaa ottaa, vaikka edellisestä näytteestä olisi kulunut vain lyhyt aika.

Eikö irtosolunäytteessä kannattaisi käydä useammin, vaikka vuosittain, jotta mahdolliset muutokset löydettäisiin aikaisemmin?

Kohdunkaulan syövän kehittyminen vie tutkimusten mukaan keskimäärin 20–30 vuotta, vahvasta esiasteestakin syöpään keskimäärin 7 vuotta. Papa-testiä ei ole tarvetta ottaa liian usein, koska valtaosa löydöksistä on lieviä tai kohtalaisia.

Papa-testi pitäisi siis ottaa 3–5 vuoden välein, ei useammin. Tällä vältetään huolestumista ja turhia käyntejä, mutta havaitaan kuitenkin vahvat muutokset riittävän ajoissa. Ainoa poikkeus on silloin, kun seurataan aiempaa solumuutosta tai esiasteen hoitotulosta.

Tarvitseeko minun käydä Papa-testissä, vaikka olen saanut HPV-rokotteen?

Papilloomaviruksia on satoja eri tyyppejä, eivätkä rokotteet anna suojaa kaikkia virustyyppejä vastaan. Tämän vuoksi säännölliset irtosolunäytteet olisi hyvä ottaa rokotteesta huolimatta. Riski on rokotetuilla tosin huomattavasti pienempi kuin rokottamattomilla.

Olen pitkässä parisuhteessa. Tarvitseeko seulonnoissa käydä?

Myös naisten, jotka ovat olleet joko pitkässä tai vain yhdessä parisuhteessa, olleet yhdynnässä vain kerran tai eivät ole olleet yhdynnässä vuosiin, tulisi käydä näytteessä. HPV-tartunnan voi saada vaikka ensimmäisestä yhdynnästä.

En ole ollut ikinä yhdynnässä. Tarvitseeko minun osallistua seulontoihin?

Kohdunkaulan syövän syntyyn liittyy vahvasti yleisimmin yhdynnässä tarttuva HPV-infektio. Tästä huolimatta seulaa suositellaan kaikille kutsutuille naisille, vaikka riski sairastua kohdunkaulan syöpään on hyvin pieni ilman seksuaalista kanssakäymistä.

Olen raskaana. Voidaanko irtosolunäyte ottaa?

Mikäli sinulle on tulossa rutiini-seulanäyte, voit siirtää aikaa synnytyksen jälkeiselle ajalle noin 3 kuukauden päähän, jotta kohdunsuu ehtii palautua raskauden ja synnytyksen aiheuttamista muutoksista. Mikäli sinulla on todettu kolposkopiatutkimusta vaativa irtosolumuutos, on tärkeää mennä vastaanotolle raskaudesta huolimatta. Kohdunsuun limakalvo saattaa raskaudenaikaisen hormonitoiminnan vuoksi olla hieman tavallista vuotoherkempi, mutta tämä ei ole vaarallista.

Kolposkopia voidaan turvallisesti suorittaa myös raskauden aikana, sillä tutkimus kohdistuu ainoastaan emättimen puolella olevaan kohdun ulkosuuhun ja sen ympäristöön. Mikäli heti hoitoa vaativia, vahvoja löydöksiä ei tule ilmi koepaloissa, voidaan tilanne kontrolloida myöhemmässä vaiheessa raskautta tai raskauden jälkeen. Mikäli tilanne niin vaatii, saatetaan loop- hoito tehdä raskauden aikana. Myöskään imetys ei ole este näytteenotolle.

Olen parisuhteessa naisen kanssa. Tarvitseeko minun osallistua seulontoihin?

Kyllä, HPV-tartunnan voi saada kaikessa genitaalialueiden kontaktissa.

Minulle on tehty kohdunpoisto. Tarvitseeko minun osallistua seulontoihin?

Kannattaa käydä. Erityisen tärkeää on käydä Papa-testissä, mikäli kohtu on poistettu syövän tai muun vahvan löydöksen vuoksi. Solu- ja kudosmuutoksia voi tulla kohdunkaulan lisäksi myös emättimen limakalvoille.

Minulla on vaihdevuodet. Tarvitseeko irtosolunäytettä ottaa?

Vaihdevuodet eivät suojaa irtosolumuutoksilta eivätkä kohdunkaulan syövän riskiltä. Lisäksi yli 50-vuotiailla kohdunkaulasyövän riski on nuorempia naisia suurempi.

Eikö olisi turvallisinta ottaa irtosolunäyte kaikilta naisilta vuosittain?

Tämä ei ole tarpeen, sillä kohdunkaulan syövän kehittyminen kestää vuosia. Lisäksi lievät muutokset paranevat useimmiten itsestään. Toki esiastemuutosten hoidon jälkeen potilaat kutsutaan vuosittain irtosolunäytteeseen.

Miksi alle 25-vuotiaita ei kutsuta seulontoihin?

Kohdunkaulan syöpä on näin nuorilla todella harvinainen, joten seulontaa ei alle 25-vuotiaiden kohdalla tutkimusten mukaan nähdä tarpeelliseksi. Suurin osa muutoksista parantuu nuorilla itsestään, ilman hoitoa. Mikäli seulontojen aloitusikää laskettaisiin tai tiuhennettaisiin, saattaisi tämä johtaa jopa "turhiin" hoitoihin sellaisten muutosten kohdalla, jotka voisivat parantua myös itsestään.

Minulla on HIV, vaikuttaako se asiaan?

HIV-potilaille suositellaan diagnoosin saamisen jälkeen irtosolu- ja korkean riskin papilloomavirusnäytteen ottoa aluksi puolen vuoden välein. Jos Papa on toistuvasti normaali ja HPV-testi negatiivinen, voidaan näytteenottoväliä venyttää kolmeen vuoteen.

Usein kysyttyjä kysymyksiä kolposkopiasta

Voiko tulla tutkimukseen, vaikka minulla olisi parhaillaan kuukautiset?

Kolposkopia voidaan tehdä myös kuukautisvuodon aikaan, mikäli vuoto ei ole todella runsasta, sillä veri haittaa näkyvyyttä. Niukan vuodon lääkäri voi pyyhkiä pois pumpulipuikolla ennen tutkimusta.

Minulla on kierukka. Voidaanko tutkimus tehdä normaalisti?

Kolposkopia voidaan tehdä aivan normaalisti. Myös sähkösilmukkahoito voidaan tehdä kierukasta huolimatta.

Voidaanko kolposkopia tehdä raskauden aikana?

Mikäli olet saanut kutsun kolposkopiaan, on sinne hyvä mennä, sillä raskaus ei ole este irtosolunäytteelle tai koepalojen otolle. Voit soittaa etukäteen poliklinikalle ja kertoa raskaudesta. Lääkäri ottaa aina raskauden huomioon hoitopäätöksissään. Tutkimus ei lisää keskenmenoriskiä tai ole vaaraksi sikiölle, joka on turvassa omassa sikiöpussissaan lapsiveden ympäröimänä kohdun sisällä.

Jos kyseessä on vain lievä muutos irtosolunäytteessä, voidaan uusi irtosolunäyte ottaa 2–3 kuukautta synnytyksen jälkeen. Myös sähkösilmukkahoito voidaan tarvittaessa tehdä raskauden aikana, mikäli kyseessä on vahva muutos.

Vaikuttaako kolposkopia tai sähkösilmukkahoito hedelmällisyyteen tai tuleviin synnytyksiin?

Tutkimuksilla tai hoidolla ei ole vaikutusta raskaaksi tulemiseen tai hedelmällisyyteen. Etenkin toistuvien sähkösilmukkahoitojen jälkeen ennenaikaisen synnytyksen ja ennenaikaisen lapsivedenmenon riski kuitenkin hiukan kasvaa, joskin riski on varsin pieni.

On tärkeää, että mikäli olet raskaana ja sinulle on tehty loop-hoito, kerrot asiasta neuvolassa. Joskus tarvitaan hiukan tiheämpää kohdunkaulan tilanteen seurantaa raskauden aikana.

Mikäli suunnittelet raskautta, on hyvä tarkistaa irtosolunäyte ja hoitaa mahdollinen kudosmuutos jo ennen raskautta.


Edellinen sivuSeuraava sivu