Kohdunrunkosyövän leikkausta täydentävät hoidot

Leikkausta täydentävien hoitojen tarve arvioidaan leikkauksen jälkeisen riskiluokkien perusteella. Kyseeseen voi tulla leikkauksen jälkeinen sädehoito, solunsalpaajahoito tai hormonihoito.

Sädehoito

Sädehoito voidaan antaa emättimen pohjukkaan estämään paikallista uusiutumaa. Tällöin sädehoito annetaan asettimen avulla emättimen pohjukan alueelle esimerkiksi kolme kertaa. Paikallisen sädehoidon sivuvaikutukset ovat hyvin vähäiset. Oireina voi esiintyä vuotoa emättimestä, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja ripulia.

Korkean riskin syövässä sädehoito annetaan ulkoisena sädehoitona lantion alueelle, jolloin hoidetaan erityisesti imusolmukealueita. Tällöin sädehoito annetaan jokaisena arkipäivänä viiden viikon ajan. Hoidon edetessä sivuvaikutuksina voi esiintyä väsymystä, ruokahaluttomuutta, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja ripulia.

Solunsalpaajahoito

Solunsalpaajahoito voidaan antaa yksinään tai ulkoisen sädehoidon jälkeen. Solunsalpaajahoidossa käytetään yleisimpänä yhdistelmähoitona paklitakselia ja karboplatiinia kolmen viikon välein annettuna kuusi kertaa. Sivuvaikutuksena esiintyy usein hiustenlähtöä, pahoinvointia, ummetusta ja ääreishermostovaurioita, jotka aiheuttavat puutumista ja pistelyä jalkapohjiin ja kämmeniin.

Hormonihoito

Levinneessä taudissa harkitaan hormonihoidon aloittamista, jos kasvaimessa todetaan hormonireseptoreita. Ensisijainen lääke on keltarauhashormoni. Muita hormonihoitovaihtoehtoja ovat antiestrogeenit ja aromataasi-inhibiittorit.

leikkaushoito; kohdunrunkosyöpä; solunsalpaajahoito; sädehoito

Kyllä

Päivitetty  22.3.2022