Irtosolukoe otetaan gynekologisen tutkimuksen yhteydessä ja näkyvän kasvaimen kyseessä ollessa otetaan koepala. Levinneisyyttä tutkitaan lantion magneettikuvauksella ja tietokonekuvauksella.
Kohdunkaulan syövän oireita ovat muulloin kuin kuukautisten aikana esiintyvä verinen vuoto, yhdynnän jälkeinen verinen vuoto tai pahanhajuinen valkovuoto. Kohdunkaulan syövän edetessä oireena voivat olla alavatsa- ja selkäkivut, alaraajaturvotus ja väsymys. Useimmiten syöpä on kuitenkin oireeton, jolloin papatestissä todetaan sattumalta syöpään viittaava solumuutos.
Tutkimukset kohdunkaulan syöpää epäiltäessä
Lääkäri tekee gynekologisen tutkimuksen, jossa hän kiinnittää erityistä huomiota kohdunkaulaan, ja jos kyseessä on näkyvä kasvain, hän arvioi kasvaimen koon ja suhteen ympäröiviin kudoksiin, kuten virtsarakkoon, peräsuoleen ja lantionpohjan rakenteisiin. Tutkimuksen apuna voidaan käyttää emättimen kautta tehtävää ultraääni- eli kaikututkimusta.
Mikäli irtosolunäytteestä löytyy vaikeita solumuutoksia, kohdunkaula tähystetään ja otetaan näytepaloja mahdollisilta poikkeavilta alueilta. Patologi tutkii kudoksen mikroskooppisesti. Mikäli jatkotutkimuksissa löytyy syöpä, patologi määrittelee syöpäkasvaimen solutyypin, kasvun syvyyssuunnassa ja mahdollisen leviämisen imuteihin tai verisuoniin näytepalassa.
Hoitoa edeltävät tutkimukset
Kohdunkaulan syövän levinneisyyttä imusolmukkeisiin ja sisäelimiin voidaan tarkentaa PET-kuvauksella, jossa verenkiertoon ruiskutettu radioaktiivinen lääkeaine kertyy vilkkaan aineenvaihdunnan paikkoihin, kuten etäpesäkkeisiin. Epäily kohdunkaulan syövän leviämisestä virtsarakkoon tai peräsuoleen varmistetaan peräsuolen ja virtsarakon tähystyksen avulla. Myös kasvainmerkkiaineet, kuten Ca12-5 ja SCC-Ag voidaan määrittää.