Mitä tutkimuksia tehdään?
Itse kasvain voi olla tunnettavissa tai sen aiheuttama nesteen kertyminen todettavissa vapaassa vatsaontelossa. Ultraäänitutkimus antaa lisätietoa tilanteesta ja tietokonetomografiatutkimus tarkentaa tietoa kasvaimen levinneisyydestä esimerkiksi imusolmukealueille tai muihin elimiin. Muiden tutkimusten lisäarvon tarpeellisuuden arvioivat erikoislääkärit, jotka vastaavat taudin hoitosuunnitelmasta.
Perusverikokeet voivat olla aivan normaalit. Sen sijaan useimmat epiteliaaliset munasarjakasvaimet tuottavat ns. kasvainmerkkiaineita, joista yleisimmin kliinisessä käytössä on Ca12-5 ja HE4 merkkiaine. Ne ovat kuitenkin vain harvoin koholla taudin alkuvaiheessa eivätkä näin ole hyödyllisiä taudin varhaisessa diagnostiikassa.
Munasarjasyövän hoito
Leikkauksen tavoitteena on poistaa syöpäkudos. Paikallisten, rajautuneiden syöpien osalta leikkauksen tarkoituksena on lisäksi selvittää, löytyykö syövän etäpesäkkeitä imusolmukkeista tai muualta vatsaontelosta. Tällöin leikkauksesta käytetään termiä levinneisyysluokitusleikkaus. Pääsääntöisesti leikkauksessa poistetaan kohtu, munasarjat, imusolmukkeet lonkkavaltimoiden ja aortan ympäriltä sekä vatsapaita. Usein poistetaan myös umpilisäke. Mikäli tauti on levinnyt vatsanontelon alueella, tautipesäkkeet poistetaan mahdollisuuksien mukaan. Tällöin leikkauksen laajuus riippuu siitä, miten tautia todetaan vatsaontelon alueella. Tarvittaessa tehdään suolenosan poisto, vatsakalvon poisto, pinnallisten maksapesäkkeiden poisto tai mahdollisesti pernan poisto. Joskus joudutaan tekemään väliaikainen tai pysyvä suoliavanne.
Leikkaus voidaan tehdä tähystysleikkauksena, mikäli tauti on rajoittunut vain munasarjoihin. Mikäli tautipesäkkeitä todetaan laajasti vatsaontelossa, leikkaus on avoleikkaus. Munasarjasyövän leikkaushoito on keskitetty yliopistollisten keskussairaaloiden naistentautien yksiköihin.
Hoidon suunnittelukäynti
Kun epäillään munasarjasyöpää, potilaasta tehdään lähete naistentautien poliklinikalle. Lähetteen näkevä lääkäri suunnittelee potilaalle tarpeellisia lisätutkimuksia, esimerkiksi verikokeita kasvainmerkkiainemäärityksiä varten tai kuvantamistutkimuksia. Joskus potilas kutsutaan suoraan vastaanotolle, ja tutkimukset pyydetään vastaanottokäynnin perusteella.
Hoidon suunnittelukäynnillä lääkärillä tulisi olla käytettävissään tarvittavat täydentävät tutkimukset, jotta käsitys taudin mahdollisesta luonteesta ja levinneisyydestä saadaan. Lääkäri tutkii ja haastattelee potilaan, ja arvioi potilaan yleiskunnon ajatellen mahdollisia tulevia hoitoja. Munasarjasyöpää epäiltäessä ensimmäinen hoito on yleensä leikkaus, joko suoraan hoidolliseksi suunniteltu leikkaus tai sitten vatsanontelon tähystys taudin levinneisyyden arvioimiseksi ja mahdollisten kudosnäytteiden ottoa varten. Suunnittelukäynnillä potilaalle kerrotaan mahdollinen diagnoosi, suunnitellut toimenpiteet ja potilaalle henkilökohtaisesti tehty hoitosuunnitelma. Mikäli vaikuttaa mahdolliselta että leikkauksessa joudutaan tekemään avanne, tästä keskustellaan potilaan kanssa ja annetaan tähän liittyvää informaatiota. Huolellisella esivalmistelulla ja potilaan informoimisella pyritään helpottamaan toipumista leikkauksesta sekä äkilliseen sairastumiseen liittyvää huolta. Munasarjasyövän vuoksi tehtävät leikkaukset ovat kiireellisiä, sillä monesti potilaalla on myös selviä taudista aiheutuvia oireita.
Leikkaus
Laaja munasarjasyöpäleikkaus tehdään yleensä avoleikkauksena nukutuksessa. Leikkaukseen voi tulla toimenpidepäivän aamuna. Leikkaushaava tehdään keskiviivaan, yleensä sekä ala- että ylävatsan alueelle. Yleensä leikkauksessa poistetaan kohtu, munasarjat, vatsapaita (rasvainen kudos paksusuolen ympärillä), näkyvä kasvainkudos mahdollisuuksien mukaan, tarvittaessa myös suolen osa tai vatsakalvoa poistaen. Imusolmukkeet lonkkavaltimoiden tai aortan ympäriltä poistetaan, mikäli ne ovat suurentuneet tai tauti on paikallinen. Leikkaus kestää useita tunteja, joskus koko päivän.
Joskus ensimmäinen leikkaus on vatsaontelon tähystys nukutuksessa. Toimenpiteeseen tullaan toimenpidepäivän aamuna ja yleensä kotiutua voi saman päivän illalla. Tähystyksestä toipuminen on nopeaa.
Laajan munasarjasyöpäleikkauksen jälkeen pyritään mahdollisuuksien mukaan nopeaan toipumiseen. Ensimmäisen kerran jalkeille pääsee hoitajan avustamana leikkauspäivän iltana, tai viimeistään seuraavana aamuna. Ellei erityisiä kieltoja ole, voi ruoan nauttimisen aloittaa jo leikkauspäivän iltana tai viimeistään seuraavana päivänä. Mikäli toipuminen etenee odotetusti, kotiin pääsee 5-7 vuorokauden kuluttua leikkauksesta. Mikäli leikkauksessa on jouduttu tekemään suoliavanne, sen hoitamista harjoitellaan leikkauksen jälkeen osastolla avannehoitajan avustuksella. Syöpäleikkauksiin liitetään pääsääntöisesti 30 vrk:n ajan annettava pistoshoito leikkauksenjälkeisiä veritulppia ehkäisemään. Tarvittavat kipulääke- ja muut reseptit kirjoitetaan sairaalasta. Leikkauksessa otetut kudosnäytteet käsitellään patologien ja hoitavien lääkärien yhteiskokouksessa noin 3 viikon kuluessa leikkauksesta ja tällöin vahvistetaan jatkohoitosuunnitelma. Useimmiten hoitoja jatketaan solunsalpaajahoidoin noin 3-4 viikon kuluttua leikkauksesta alkaen.
Solunsalpaajahoito
Munasarjasyöpää hoidetaan pääsääntöisesti kahden lääkkeen, taksaanijohdannaisen ja platinajohdannaisen yhdistelmähoidolla. Käytetyimmät taksaanijohdannaiset ovat paklitakseli ja doketakseli, käytetyin platinajohdannainen on karboplatiini. Mikäli tautia todetaan vatsaontelon ulkopuolella, tai leikkauksessa vatsaonteloon jää paljon jäännöstautia, liitetään hoitoon verisuonten uudismuodostusta estävä bevasitsumabi-lääke. Bevasitsumabihoitoa jatketaan ns. ylläpitohoitona senkin jälkeen, kun solunsalpaajahoidot päättyvät. Ylläpitohoitoa annetaan 3 viikon välein 15 kuukauden ajan ja hoidolla pyritään ehkäisemään taudin uusiutumista.
Munasarjasyövän solunsalpaajahoitojen määräämisestä ja potilaan hoidosta vastaa gynekologinen syöpälääkäri. Hoidot toteutetaan paikkakunnasta riippuen joko naistentautien lääkehoitopoliklinikalla tai sairaalan yhteisellä lääkehoitopoliklinikalla.
Erityistilanteet
Ennen leikkausta annettava solunsalpaajahoito eli neoadjuvanttihoito
Joskus tautia todetaan vatsaontelossa niin laajalti, että mahdollisuudet hyvään leikkaustulokseen ovat huonot. Tällöin hoito voidaan aloittaa suoraan syövän lääkkeellisenä hoitona solunsalpaajin. Munasarjasyövässä käytetyin lääkeyhdistelmä on kahden lääkkeen, paklitakselin ja karboplatiinin yhdistelmä. Hoitoja annetaan 3 viikon välein. 2-3 solunsalpaajahoidon jälkeen arvioidaan, onko lääkkeellisin hoidoin saatu vähennettyä tautimassaa, ja voidaanko tässä vaiheessa tehdä varsinainen munasarjasyövän leikkaus. Tästä solunsalpaajahoidon keskelle sijoittuvasta leikkauksesta käytetään usein nimitystä intervallileikkaus. Intervallileikkauksen periaatteet ovat samat kuin heti hoitojen alussa tehtävässä leikkauksessa. Solunsalpaajahoitoja jatketaan vielä leikkauksen jälkeen. Neoadjuvanttihoitovaihtoehto valitaan myös silloin, kun jokin asia potilaan voinnissa, esimerkiksi tuore veritulppa tai huono yleiskunto estävät laajan leikkauksen välittömän suorittamisen.
Iäkäs potilas
Munasarjasyöpä on pääsääntöisesti varsin herkkä solunsalpaajille, erityisesti platinajohdannaisille, joista käytetyin on karboplatiini. Karboplatiini on myös hyvin siedetty. Iäkkäille tai hauraille potilaille, joille leikkaus aiheuttaisi huomattavan rasituksen, voidaan koko hoito toteuttaa solunsalpaajahoitona. Tuolloin leikkaus tehdään vain, mikäli jokin oire, esimerkiksi uhkaava suolen tukkeutuminen, aiheuttaa syyn leikkaukselle.