Yleistä kohdunkaulan syövästä

Kohdunkaulan syöpä syntyy papilloomaviruksen aiheuttamien solumuutosten seurauksena kohdunkaulan levyepiteeli- tai rauhassolukkoon. Muutokset kehittyvät hitaasti, ja esiastemuutokset ovat todettavissa papa-näyttein.

​​​​​​​

​​​​​​​Kohdunkaulan syöpää todetaan vuosittain n. 150 uutta tapausta ja se on kolmanneksi yleisin gynekologinen syöpä Suomessa, mutta vasta 19. yleisin syöpä naisilla. Suomessa kohdunkaulan syövän esiintymistä on vähentänyt 1960-luvulla aloitettu papa- eli kohdunkaulan irtosoluseulonta. Tämän ansiosta Suomessa kohdunkaulan syöpä todetaan yleensä jo varhaisessa vaiheessa. Kohdunkaulan syövän hoidon valinta ja potilaan ennuste riippuvat kasvaimen levinneisyydestä, joka ilmaistaan levinneisyysluokituksen (FIGO) avulla. Varhaisvaiheen syöpää sairastavista viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta on elossa 90 %.​



Kohtu on päärynän muotoinen elin, joka muodostuu kahdesta osasta:

  • ylempänä olevasta kohdunrungosta 
  • alempana emättimen jatkeena olevasta kohdunkaulasta.​​

Kohdunkaulan syöpä saa alkunsa, kun kohdunkaulan limakalvon normaalit solut alkavat jakaantua hallitsemattomasti. Suurin osa kohdunkaulan syövistä saa alkunsa kohdunsuun pintasolukosta (levyepiteelikarsinooma), mutta joskus kohdunkaulan syöpä alkaa kohdunkaulan rauhassoluista. Tällaista syöpää kutsutaan adenokarsinoomaksi. Kohdunkaulan syöpä leviää ympäristöönsä ensin kohdunkaulan kannatinkudosta myöten. Syövän etäpesäkkeiden tavallisimpia sijaintipaikkoja ovat imusolmukkeet, vatsakalvo, keuhko ja maksa, joskus selkäranka ja lantion luut.



Lue lisää:


Maailmanlaajuisesti kohdunkaulan syöpä on naisten toiseksi yleisin syöpätyyppi rintasyövän jälkeen. Jopa 84 prosenttia kohdunkaulan syövistä maailmassa todetaan kehitysmaissa.

 

​​