Munuaispotilaan hoidon kulku

Kaikki munuaistaudit eivät vaadi erikoissairaanhoidon seurantaa, vaan jatkoseuranta voidaan ohjata esimerkiksi perusterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon. Tällöin munuaislääkäri antaa potilaalle ja jatkohoidosta vastaavalle lääkärille ohjeistuksen jatkohoidosta.Tietyissä tilanteissa seuranta jää pysyvästi munuaispoliklinikan seurantaan. HYKSin Kolmiosairaalan poliklinikan seurantaan jäävät esimerkiksi vaskuliittia sairastavat potilaat, nopeasti etenevää munuaisten vajaatoimintaa sairastavat potilaat ja munuaissiirron saaneet potilaat elinsiirron jälkeisessä varhaisessa vaiheessa.HUS-sairaanhoitoalueen omat munuaispoliklinikat huolehtivat stabiilin kroonisen munuaistautipotilaan seurannasta, ja yhteistyössä HYKSin nefrologian poliklinikan kanssa elinsiirtopotilaiden pitkäaikaisseurannasta.

Munuaistaudin kokonaisvaltainen hoito edellyttää moniammatillista osaamista. Poliklinikalla potilaan hoitoon ja ohjaukseen osallistuu munuaislääkäri ja sairaanhoitaja. Munuaistaudista ja sen vaiheesta riippuen, potilaat ohjataan lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaan diabeteshoitajalle, ravitsemusterapeutille ja jalkojen hoitajalle.

Mikäli munuaistauti etenee, ja arvioidaan, että dialyysin aloittaminen on ajankohtaista noin puolen vuoden kuluessa, potilas ohjataan HYKSin Kolmiosairaalan hoitomuodonvalintapoliklinikalle. Ennen poliklinikalle saapumista potilaalle ja hänen perheelleen ja läheisilleen annetaan joko digitaalisella hoitopolulla, tai sairaalassa järjestettävissä ryhmätapaamisissa tietoa siitä, mitä dialyysi on, minkälaisia elämän muutoksia dialyysihoitoon siirtyminen aiheuttaa ja minkälaisia dialyysihoitomuotoja on tarjolla. Ryhmätapaamisissa on mahdollista keskustella dialyysihoitajan kanssa, ja samassa tilanteessa olevien muiden potilaiden kanssa. Ryhmätapaamisten jälkeen potilas kutsutaan hoitomuodonvalintapoliklinikalle. Myös tälle käynnille perheen jäsenet tai läheiset ovat tervetulleita mukaan. Vastaanotolla on paikalla sekä munuaislääkäri, että dialyysihoitaja. Vastaanoton aikana pohditaan mitkä dialyysihoitomuodot olisivat yksilöllisesti parhaiten potilaalle soveltuvia, ja minkälaisia toiveita potilaalla itsellään ja läheisillä on hoitoon liittyen. Hoitomuodonvalinta tehdään yhdessä potilaan kanssa, yksilöllisesti suunnitellen. HUS nefrologialla tuetaan erityisesti kotidialyysivaihtoehtoja. Kotona tehtävä dialyysihoito on mahdollista suunnitella täysin yksilöllisesti, huomioiden potilaan sairaudet, työ tai opiskelu ja harrastukset sekä perhe ja muu sosiaalinen tilanne. Tutkimusten mukaan kotidialyysin tulokset ovat ainakin yhtä hyviä ja usein parempiakin kuin keskusdialyysissä. Kotidialyysihoidossa olevat potilaat voivatkin hyvin ja ovat tyytyväisiä hoitoonsa.

Kotidialyysiä tehdään joko peritoneaalidialyysinä (vatsakalvodialyysi) tai kotihemodialyysinä. Potilas opetetaan kädestä pitäen tekemään dialyysihoitonsa. Kun koulutus dialyysin alkaa, potilas saa oman hoitajan, joka paitsi kouluttaa, myös huolehtii kokonaisvaltaisesti potilaan seurantatutkimuksista, dialyysihoitoon liittyvien tarviketilausten etenemisestä ja potilaan kotiutumisen jälkeisestä jälkiseurannasta. Oma diayysihoitaja on tavoitettavissa arkisin, ja kotihemodialyysissä päivystävän hoitajan tavoittaa ympäri vuorokauden.

Aina kotona tehtävä dialyysihoito ei onnistu. Kotona tehtävän hoidon vaihtoehtona voi tällöin olla ns. dialyysi satelliitissa tehtävä omatoiminen dialyysihoito. Koulutus satelliiteissa tehtävään omatoimiseen dialyysihoitoon tehdään HYKSin Kirurgisen sairaalan Dialyysiopetuskeskuksessa, josta potilas dialyysikoulutuksen saatuaan siirtyy dialyysisatelliittiin. Dialyysihoidot satelliittiyksikössä tehdään tavallisesti kolmena kertana viikossa 4-5 tuntia kerrallaan, mutta dialyysihoito suunnitellaan satelliiteissakin yksilölliseksi, ja osa potilaista saa esimerkiksi viisi lyhyttä dialyysihoitoa viikossa.

Dialyysiyksikkö KiDissä Kirurgisessa sairaalassa hoidetaan potilaita, jotka eivät itse pysty osallistumaan dialyysihoidon toteuttamiseen, ja jotka tarvitsevat sairaalamaista ympäristöä hoitonsa aikana. KiDissä on kehitetty hoivadialyysimallia, jossa pyritään lempeään elämän loppuvaiheen dialyysihoitoon, jossa tärkeänä päämääränä on, että potilaan oireet pysyvät hallinnassa ja elämänlaatu hyvänä.

Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Länsi-Uudenmaan sairaaloissa on dialyysiyksiköt, joissa hoidetaan sairaanhoitoalueiden omia dialyysipotilaita. Sairaanhoitoalueiden kotidialyysipotilaiden seuranta tapahtuu HYKSin Kolmiosairaalan kotidialyysiyksikössä.

HUSin munuaislääkärit konsultoivat alueensa terveydenhuollon yksiköitä akuuttien munuaisten vajaatoimintapotilaiden hoidossa. Vaikeammat akuutista munuaisvauriosta kärsivät potilaat – erityisesti silloin, kun harkitaan, että dialyysihoidon aloittamista - hoidetaan HYKSin Kolmiosairaalassa, akuuttinefrologiaan perehtyneessä Deltassa. Deltassa hoidetaan lisäksi akuutteja myrkytyksiä, sekä plasmanvaihtoa tarvitsevia potilaita.

HYKS:n nefrologian klinikalla ja sairaanhoitoalueiden munuaistauteja hoitavissa yksiköissä huolehditaan alueen munuaispotilaiden elinsiirtoihin valmisteluista ja elinsiirtopotilaiden seurannasta. HYKSiin on keskitetty elävien luovuttajien tutkimukset ja haima-munuaissiirtoon valmistelevat tutkimukset. Elinsiirron saaneiden potilaiden varhaisen vaiheen seuranta tapahtuu myös HYKSin Kolmiosairaalassa. Elinsiirtopotilaiden seurantaa kehitetään jatkuvasti ja digitaaliset hoitopolut julkaistaan vuoden 2018 aikana.