Myöhäinen akuutti hyljintä
Kun munuaissiirtoleikkauksesta on kulunut noin vuosi, on hyljinnänestolääkityksessä päästy ns. ylläpitovaiheeseen, jolloin lääkeannokset enää harvemmin muuttuvat. Jos lääkepitoisuudet pääsevät laskemaan liian matalaksi, on suuri vaara, että kehittyy akuutti hyljintä. Jos akuutti hyljintä tapahtuu myöhäisessä vaiheessa, se yleensä huonontaa voimakkaasti munuaissiirteen ennustetta.
Krooninen hyljintä
Kroonisessa hyljinnässä immuunivastetta hillitsevästä lääkityksestä huolimatta munuaiskudos vähitellen arpeutuu ja munuaissiirteen toiminta heikentyy. Kreatiniiniarvot lähtevät tällöin hitaaseen nousuun ja virtsaan voi ilmaantua valkuaista. Diagnoosi varmistetaan siirteen koepalasta. Kroonisen hyljinnän syitä ei täysin tunneta, mutta usein se kehittyy salakavalasti, jos hyljinnänestolääkkeiden otto on epäsäännöllistä. Krooniseen hyljintään ei ole toistaiseksi olemassa tehokasta hoitoa. Verisuonitautien riskitekijöiden kuten verenpaineen, ylipainon ja sokeritaudin tehokas hoito suojaavat osaltaan munuaissiirrettä.
Munuaissairauden uusiutuminen munuaissiirteessä
Tietyt munuaissairaudet, kuten munuaiskerästulehdukset eli glomerulonefriitit tai diabeettinen munuaissairaus, voivat uusiutua munuaissiirteessä. Yksittäisissä tapauksissa näin voi käydä jo pian munuaissiirron jälkeen, mutta useimmiten munuaisen toiminta heikkenee hitaasti vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluessa. Diagnoosi varmistetaan siirteen koepalasta ja hoitovaihtoehdot riippuvat munuaissairaudesta.
Munuaissiirteen toiminnan menetys
Jos munuaissiirteen toiminta menetetään pysyvästi, joudutaan palaamaan dialyysihoitoon. Dialyysihoitoon palattaessa selvitetään myös mahdollisuus uuteen munuaissiirtoon. Uusintasiirtoa suunniteltaessa käytetään pitkälti samoja arviointikriteerejä kuin ensimmäistä munuaissiirtoa tehtäessä.