Henkinen sopeutuminen munuaissiirtoon

Munuaissiirto parantaa yleensä sekä fyysistä että psyykkistä vointia. Kyseessä on kuitenkin suuri elämänmuutos, joten on luonnollista, että se vaikuttaa myös mielialaan, ja esimerkiksi ohimenevää alakuloisuutta esiintyy melko usein. Myös fyysinen toipuminen leikkauksesta tapahtuu yksilöllisesti. Hyljinnänestolääkkeillä voi joskus olla haittavaikutuksia, jotka voimistavat alkuvaiheen tuntemuksia.
On tärkeää, että kerrot mahdollisista psyykkisistä reaktioista hoitajille tai lääkärille ja läheisillesi. Hoidoksi riittää usein läheisten tai sairaalan hoitohenkilökunnan tuki, mutta tarvittaessa voidaan järjestää tapaaminen sairaalapapin tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa.

Leikkauksesta kotiutumiseen

Vuodeosastohoito Kolmiosairaalan osastolla 5A kestää yleensä 1–3 viikkoa, mutta hoitojakso voi olla pidempikin riippuen toipumisesta ja munuaissiirteen toiminnasta. Kotiuttaminen tapahtuu tavallisesti oman keskussairaalan kautta.

Munuaissiirteen toimintaa seurataan verikokeilla ja lääkärikäynneillä aluksi muutaman kerran viikossa ja sitten harvemmin. Lääkärikäynnin yhteydessä voi aina esittää kysymyksiä ja kertoa mahdollisista ongelmista.

Munuaissiirtopotilaan sosiaaliturva

Matka siirtoleikkaukseen tehdään joko taksilla tai lentokoneella sen perusteella, kummalla pääsee nopeammin Helsinkiin. Taksikyyti tilataan oman alueen tilausvälityskeskuksesta. Matkasta maksetaan omavastuuosuus, jos vuotuinen omavastuuosuus ei ole vielä täynnä. Lentokoneella matkustettaessa matka maksetaan ensin itse ja siitä haetaan jälkikäteen Kelalta korvausta matkakorvaushakemuksella SV 4. Kela tekee hakemuksen pohjalta päätöksen korvauksen myöntämisestä.

Kotiutumisen jälkeen oma lääkäri keskussairaalassa kirjoittaa sairauslomatodistuksen sekä todistuksen Kelaa varten hyljinnänestolääkityksen erityiskorvattavuudesta. Hyljinnänestolääkkeet ovat 100-prosenttisesti erityiskorvattavia. Munuaisensiirto on olosuhdemuutos, josta on ilmoitettava Kelalle. Munuaissiirto voi vaikuttaa oikeuteen saada esimerkiksi vammaisetuutta.

Sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa saa tarvittaessa apua sairaalan sosiaalityöntekijältä. Hän voi auttaa myös selvittelemään mahdollisuutta opiskelun tai työskentelyn jatkamiseen elinsiirron jälkeen. Tukea voi saada esimerkiksi Kelasta tai työeläkelaitoksesta.

​