Sokeritauti eli diabetes
Diabeteksen hoitoa pitää yleensä tehostaa munuaissiirron jälkeen. Insuliinin vaikutusaika lyhenee, kun munuaissiirre alkaa toimia ja kortisonilääkitys sekä ruokahalun lisääntyminen suurentavat insuliinin tarvetta. Verensokeri on mitattava usein ja annoksia on muutettava tilanteen mukaan. Tarvittavia insuliiniannoksia on hyvä miettiä yhdessä diabeteshoitajan ja lääkärin kanssa etenkin alkuvaiheessa munuaissiirron jälkeen.
Diabetes voi puhjeta munuaissiirron jälkeen
Munuaissiirron jälkeen insuliinin tarve lisääntyy myös niillä potilailla, jotka eivät sairasta diabetesta, johtuen pääasiassa kortisonilääkityksestä. Jos elimistön sokerinsieto on jo ennestään heikentynyt ja jos paino munuaissiirron jälkeen nousee, voi sairastua diabetekseen ja tarvita joko insuliinia tai tablettilääkitystä. Kortisoniannoksia pienennetään ensimmäisinä siirron jälkeisinä kuukausina ja tällöin myös diabeteslääkitystä voidaan yleensä vähentää tai jopa kokonaan lopettaa.
Painonnousu
Kortisonilääkitys lisää ruokahalua, ja munuaissiirron jälkeen paino voi nousta. Painonhallinnassa erityisen tärkeää on välttää makeisia ja sokeripitoisia juomia. Ylipaino on sokeritaudin merkittävä riskitekijä. Oikeanlainen ruokavalio ja säännöllinen liikunta auttavat pitämään painon ja verensokerin kurissa.
Mahahaava
Munuaissiirron jälkeinen lääkitys altistaa mahan ja ruokatorven limakalvon tulehduksille. Mahahapon eritystä vähentäviä lääkkeitä suositellaan käytettäväksi ensimmäisten kuukausien ajan munuaissiirron jälkeen.
Sydän- ja verisuonitaudit
Monilla munuaissairautta sairastavilla on käytössään verenpainelääkitys jo ennen munuaissiirtoa. Verenpainelääkitystä tarvitaan usein myös munuaissiirron jälkeen, koska myös hyljinnänestolääkkeet nostavat verenpainetta. Munuaissairaudet suurentavat sydän- ja verisuonitautien riskiä etenkin verisuonten kalkkeutumisen kautta. Sydän- ja verisuonitautien riskin pienentämisessä tärkeää ovat hyvä verenpaineen, diabeteksen ja rasva-arvojen hoito, säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio. Tupakointi on huomattavan suuri verisuonisairauksien riskitekijä, joten siitä on tärkeää luopua jo ennen munuaissiirtoa.