Luovutusleikkaus tehdään useimmiten tähystysleikkauksena. Haavan sulussa käytetään sulavia ompeleita. Osastohoito kestää yleensä 3–4 päivää. Kivunhoidon tavoitteena on mahdollistaa vuoteesta nousu ja liikkuminen normaalisti. Leikkaus voi hidastaa vatsan toimintaa tilapäisesti, mutta liikkuminen helpottaa asiaa.

Toipumisloman kesto on yleensä 4–6 viikkoa työstä riippuen. Munuaisen saaja toipuu usein luovuttajaa nopeammin, mutta myös luovuttajan vointi kohenee nopeasti, kun leikkausalue paranee. Ensimmäisen kuukauden aikana tulee välttää suurempaa ponnistelua, mutta muuten on suositeltavaa liikkua mahdollisimman paljon oman voinnin rajoissa. Myös riittävä lepo toipumisaikana on tärkeää.

Munuaisen luovuttaminen on iso asia, joten on luonnollista, että se voi vaikuttaa myös mielialaan. Monenlaiset tunteet voivat nousta pintaan, ja luovuttaja voi kokea esimerkiksi surua tai suurta onnellisuutta. Muutaman päivän osastohoidon jälkeen luovuttaja pääsee kotiin toipumaan, joten prosessin nopea päättyminen saattaa aiheuttaa ristiriitaisia tuntemuksia. Näiden tunteiden ja ajatusten kanssa ei tarvitse kuitenkaan olla yksin, vaan niistä voi keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Myöhemmin lähes kaikki munuaisluovuttajat kertovat, että tekisivät saman uudestaan.

Kun toinen munuainen poistetaan, munuaistoiminta heikentyy hieman. Lievä munuaistoiminnan pienentyminen ei aiheuta minkälaisia oireita, ja vointi kohenee muutamassa kuukaudessa luovutuksen jälkeen. Jäljellä oleva munuainen suurentuu ja ottaa poistetun munuaisen tehtäviä hoitaakseen.
Munuaisen luovuttaja kutsutaan jälkitarkastukseen 1–3 kuukauden ja vuoden kuluttua leikkauksesta. Sen jälkeen kontrolleissa käydään tavallisesti noin 5 vuoden välein koko loppuelämän ajan. Tärkeintä on seurata munuaisen toimintaa, virtsakokeita, sokeritasapainoa, painoa ja verenpainetta. Seuranta tapahtuu luovuttajan kotisairaalan munuaispoliklinikalla.

Luovuttajan tutkimukset, sairaalahoito luovutusleikkauksen yhteydessä ja myöhempi polikliininen seuranta ovat maksuttomia. Luovuttaja saa sairauspäivärahan suuruista Kelan luovutuspäivärahaa, mikäli työnantaja ei maksa hänelle palkkaa työstä poissaolon ajalta. Matkakustannuksiin saa korvausta omavastuun ylittäviltä osin Kelasta. Sairaalan sosiaalityöntekijä auttaa tarvittaessa.​

Alkuvaiheessa on hyvä välttää raskaiden taakkojen nostelua, mutta liikuntaa voi ensimmäisten viikkojen jälkeen vähitellen lisätä voinnin mukaan. Leikkaushaavojen parannuttua ei ole muita rajoituksia kuin se, että kontaktilajit, joissa munuaisen seutuun voi kohdistua kovia iskuja, eivät ole suositeltavia.

Munuaisen luovutuksen jälkeen riittää tavanomaisten terveellisten elämäntapojen ja ruokavalion noudattaminen. Liikunta on suositeltavaa ja ylipainoa sekä liiallista suolan käyttöä on hyvä välttää. Riittävä nesteen nauttiminen on munuaisen hyvinvoinnille tärkeää. On myös syytä huomioida lääkkeet, jotka saattavat olla munuaistoiminnalle haitallisia, kuten tulehduskipulääkkeet ja tietyt antibiootit. Kun uutta lääkehoitoa aloitetaan, on hyvä kertoa lääkärille, että on aiemmin luovuttanut munuaisen.

Luovuttajan jälkitarkastuksissa seurataan tilannetta säännöllisesti. Vuosien kuluttua joillakin luovuttajilla verenpaine saattaa kohota, jonka hoitoon voidaan tarvita lääkitystä. Joskus saattaa myös ilmetä lievää valkuaisvirtsaisuutta. Pääsääntöisesti munuaisluovuttajat elävät kuitenkin tervettä ja hyvää elämää.

Hormonitoiminta ei muutu, vaikka toinen munuainen on poistettu. Isäksi voi tulla normaalisti. Munuaisen luovuttaneilla naisilla on todettu olevan raskauden aikana kohonnut riski muun muassa verenpaineen nousuun ja raskausmyrkytykseen. Mikäli raskaustoiveita herää, munuaisen luovutuksesta tulisi olla kulunut vähintään vuosi ja munuaistoiminnan olla normaali. Asiasta on myös syytä keskustella etukäteen lääkärin kanssa. Munuaisen luovuttaneiden raskauden seuranta suositellaan toteutettavan erikoissairaanhoidossa.