​Jos verta näkyy virtsasuihkun alkuosassa, se saattaa olla lähtöisin virtsaputken alueelta. Loppuosan verisyys taas viittaa virtsarakon kaulan tai eturauhasen alueeseen. Virtsasuihkun tasainen verisyys viittaa virtsarakon tai sen yläpuolisten virtsateiden elimistä (virtsajohdin, munuainen) tulevaan vuotoon.

Hyvinkin pieni verimäärä näkyy virtsassa. Jo alle puoli millilitraa verta 500 millilitrassa virtsaa on havaittavissa silmämääräisesti.

Normaalisti virtsan väri vaihtelee vaaleankeltaisesta keltaiseen tai jopa oranssiin riippuen muun muassa nautitun nesteen määrästä. Aamuisin virtsa on usein tummemman keltaista kuin päivällä, jos yöllä ei ole nautittu nesteitä. Virtsa on vaaleankeltaista tai jopa lähes väritöntä silloin, kun nesteitä on juotu runsaasti.

Virtsan väriin voi vaikuttaa myös nautittu ravinto, muun muassa juureksien, kuten punajuuren syöminen, tai tietyt lääkkeet.

Virtsan ruskea väri saattaa johtua vanhasta verestä tai aiemmin syntyneestä verihyytymästä. Vaaleanpunainen tai punainen väri virtsassa on usein verestä johtuvaa.