​Mikäli virtsatietulehdusta tai muuta selittävää tekijää ei ole verivirtsaisuuteen, jatkotutkimukset ovat paikallaan. Virtsateiden ultraäänitutkimuksessa nähdään hyvin virtsateiden ylempien elinten rakenteet. Virtsarakon tutkimusta saattaa vaikeuttaa esimerkiksi lihavuus.

Virtsanäytteestä analysoidaan myös kasvainsolut. Näytteen tutkiminen patologian laboratoriossa kestää useamman päivän.

Virtsarakon tähystys on luotettava tutkimus virtsarakon tilan selvittämisessä. Rakon limakalvon muutokset, jopa pienet kasvaimet, voivat jäädä näkymättömiin ultraäänitutkimuksessa, minkä takia rakon tähystys on välttämätön.

Tähystys tehdään tavallisesti ohuen, taipuisan tähystysputken (skooppi) avulla poliklinikkakäynnillä. Tähystyksessä käytetään nestettä laajentamaan virtsarakkoa, jolloin nähdään koko rakon seinämä.

Tähystyksen jälkeen saattaa ohimenevästi esiintyä hieman verta tai ärsytystä virtsaputkessa. Toimenpiteeseen liittyvät virtsatietulehdukset ovat harvinaisia. Virtsarakon tähystys ei vaadi sairaslomaa.

Lisätutkimukset

Jos kasvainsolunäytteessä tai ultraäänitutkimuksessa on poikkeavuuksia, virtsateiden tietokonekuvaus saattaa antaa lisäinformaatiota tilanteesta.