Suurin osa kivespussin suonikohjuista on oireettomia, ja ne saatetaan todeta sattumalöydöksenä esimerkiksi muusta syystä tehdyn kivespussin ultraäänitutkimuksen yhteydessä. Joskus kiveskohjut voi kuitenkin aiheuttaa myös oireita eli kipua, painontunnetta ja kuumotusta.

Tavallista on, että kiveskohjut eivät oireile aamuisin, mutta päivän mittaan laskimoveren pakkautuessa laajentuneisiin laskimoihin oireet pahenevat. Myös fyysinen rasitus saattaa pahentaa oireita. Kiveskohjut nostavat vierellään sijaitsevan kiveksen lämpötilaa, mikä voi vaikuttaa kiveksen kasvuun ja toimintaan.

Laajentuneet laskimot ovat nähtävissä kivestä ympäröivinä ”röllyköinä” pystyasennossa, ja makuulla ne häviävät laskimoveren poistuessa laajentuneista laskimosuonista.

Kivesten ultraäänitutkimuksella voidaan laajentuneet laskimot varmistaa.

Jos keski-ikäiselle tai iäkkäälle miehelle ilmaantuu nopeasti kookkaat kivespussin suonikohjut vasemmalle puolelle tai kiveskohjut sijaitsevat oikean kiveksen ympärillä, tehdään yleensä vatsan alueen ultraäänitutkimus kivespussin suonikohjujen syyn selvittämiseksi.

Aikuisen oireetonta kivespussin suonikohjua ei tarvitse hoitaa, mutta kasvu- ja murrosikäisellä hoitoa on syytä harkita, jos kohjujen epäillään haittaavan kiveksen normaalia kasvua.

Jos kiveskohjut todetaan lapsettomuustutkimusten yhteydessä, ne kannattaa yleensä hoitaa. Se saattaa vaikuttaa suotuisasti kiveksen siittiötuotantoon.

Röntgenlääkäri voi hoitaa oireilevat kiveskohjut sulkemalla kiveslaskimon paikallispuudutuksessa tehtävässä toimenpiteessä. Myös leikkaushoito on mahdollinen, tosin nykyisin varsin harvinainen toimenpide.