Lasten yleisimpiä leikkauksia ovat murtuma- ja tyräleikkaukset, nielu- ja kitarisaleikkaukset, korvien putkitukset sekä umpilisäkkeen poistot.

Lasten tarkemmat silmätutkimukset ja hoidot tehdään nukutuksessa. Lisäksi lapsia nukutetaan tarvittaessa kuvantamistutkimuksia ja radiologisia toimenpiteitä varten.

Sairaalaan joutumisesta on kerrottava lapselle ajoissa, kouluikäiselle mieluiten heti toimenpiteestä päättämisen yhteydessä ja leikki-ikäiselle muutamia päiviä ennen suunniteltua sairaalaan menoa. Tulevasta hoidosta on kerrottava rehellisesti, mitä tehdään ja miksi.

Yksityiskohtia ei tarvitse korostaa ja voi olla parempi puhua hoitamisesta, mikä kuulostaa vähemmän pelottavalta kuin leikkaaminen, pistäminen tai poistaminen. Kirjojen tai videoiden avulla voi lapsen kanssa tutustua siihen, mitä sairaalassa tapahtuu.

Lue lisää lapsen valmistelusta toimenpiteeseen:

Miten valmistaa lasta ja nuorta sairaalahoitoon (Lastentalo)

Katso video lapsen leikkauspäivänkulusta eräässä leikkausyksikössä:

Kerro sairaalan hoitohenkilökunnalle, mikäli lapsi ei ole saanut rokotusohjelman mukaisia rokotuksia. Joidenkin leikkausten yhteydessä rokotuksia ei saa ottaa kahta viikkoa ennen tai jälkeen toimenpiteen. Varmista sairaalasta, voiko rokotukset antaa.

Lievä nuha, yskä tai hoidossa oleva korvatulehdus ei yleensä ole este nukutukselle. Kuumetaudeissa tulee olla vähintään 3 kuumeetonta päivää, kuumeisissa hengitystietulehduksissa vieläkin pidempi aika. Jos lapsella on rokkotauti tai vatsatauti, ole mahdollisimman pian yhteydessä sairaalaan.

Hoitava osasto tarvitsee riittävästi tietoa potilaasta, jotta hoito on turvallista toteuttaa. Täytä esitietokaavake huolellisesti. Nukutuksen ja puudutuksen suunnittelua varten nukutuslääkäri tarvitsee tiedot painosta, yleiskunnosta, aikaisemmista nukutuksista, lääkityksistä ja allergioista.

Lääkkeet annostellaan ennen, jälkeen ja leikkauksen aikana painon mukaan. Pienten lasten kohdalla paino muuttuu nopeasti. Siksi paino tarkistetaan sairaalassa.

Päiväkirurgia on tarkkaan suunniteltua leikkaustoimintaa. Potilas tulee sairaalaan aamulla tai aamupäivällä ja kotiutuu seurannan ja kotihoito-ohjauksen jälkeen samana päivänä.

Päiväkirurgia sopii hyvin lapsille, koska siitä aiheutuu mahdollisimman vähän muutoksia normaaliin elämään. Päiväkirurgisena voidaan tehdä lyhyehkö leikkaus, johon ei liity huomattavaa kipua tai verenvuotoriskiä.

Alle 3 kuukauden ikäiset lapset jäävät pääsääntöisesti sairaalaan nukutuksen jälkeen, yli 6 kuukauden ikäiset perusterveet ja täysiaikaisena syntyneet voidaan kotiuttaa samana päivänä ja 3-6 kuukauden ikäisten kohdalla harkitaan tapauskohtaisesti.

Katso video lapsen päiväkirurgisesta leikkauspäivästä eräässä toimenpideyksikössä:

Paastoamisen eli ravinnotta olon tarkoituksena on estää nukutuksen yhteydessä mahansisällön nouseminen nieluun ja sen joutuminen hengitysteihin. Mikäli paastoamista ei ole noudatettu, voi leikkaus peruuntua.

Yleiset ohjeet

Yli 6 kuukauden iässä pitää olla syömättä kiinteää ruokaa ja juomatta lehmänmaitoa, pulverimaitoa tai maitovastikkeita 6 tuntia ennen nukutusta. Alle 6 kuukauden iässä pitää olla juomatta rintamaitoa tai maitovastikkeita 4 tuntia ennen nukutusta. 2 tuntia ennen nukutusta pitää olla juomatta vettä.

Tarkista tarkat ohjeet sairaalastasi.

Esilääkkeen tarkoitus on rauhoittaa lasta ja vähentää lapsen pelkoa. Se myös usein väsyttää lasta. Esilääke annetaan yleensä nestemäisenä suun kautta. Esilääkkeen tarve arvioidaan yksilöllisesti.

Suonikanyylin laittoa varten käteen (yleensä kämmenselkään) laitetaan puudutusvoidetta. Se puuduttaa ihon pinnan niin, ettei suonikanyylin laitto tunnu kipeältä. Suonikanyylin laitto on tarpeen lääkkeiden tai nesteiden antoa varten leikkauksissa.

Saavatko vanhemmat tulla mukaan leikkaussaliin?

Miten lasta tarkkaillaan leikkauksen aikana?

Lapsen vointia tarkkaillaan koko ajan, tarkkailulaitteiden määrä riippuu toimenpiteestä. Monet tarkkailulaitteista ovat ihon pinnalle laitettavia tarroja, eivätkä aiheuta kipua.

Miten lapsen nukuttaminen etenee?

Nukutus voidaan aloittaa joko kanyylin kautta verisuoneen annettavilla unilääkkeillä tai antamalla lapsen hengittää unikaasua maskin kautta. Nukutuksen aloitustavan valintaan vaikuttavat lapsen ikä, sairaudet tai lapsen aikaisemmat kokemukset.

Usein lapsi voi olla vanhemman sylissä, kun lasta aletaan nukuttaa. Henkilökunta opastaa, miten lasta tällöin pidetään. Maskin kautta nukutettaessa lapsi voi tulla hieman levottomaksi juuri ennen nukahtamista. Lapsen nukahdettua vanhempi poistuu leikkaussalista. Tarkista yksiköstäsi, onko vanhemman mukanaolo salissa mahdollista.

Mitä nukutuksessa tapahtuu?

Yleisanestesiassa lapsi nukkuu syvää unta eikä tunne kipua. Lyhytkestoisissa leikkauksissa anestesialääkäri avustaa lapsen hengitystä maskin kautta. Useimmiten lapselle laitetaan hengitysputki leikkauksen ajaksi. Leikkauksen jälkeen nukutuslääkkeiden anto lopetetaan ja lapsi herää nopeasti.

Voiko lasta puuduttaa?

Puudutuksia käytetään lapsilla aina kun se on mahdollista. Lue lisää lapsille sopivista puudutuksista (Kivunhallintatalo).

Miltä tuntuu herääminen?

Herääminen on yksilöllistä. Toiset ovat heti pirteitä ja toisilla herääminen tapahtuu vähitellen. Jotkut lapset voivat herätessään tulla levottomiksi.

Nukutuksen jälkeen kurkku voi olla karhea, voi tulla tärinää tai pahoinvointia. Hoitajat seuraavat lapsen vointia ja tarvittaessa annetaan kipu- tai pahoinvointilääkettä. Jos lapsi haluaa syliin, sinnekin pääsee.

Saako vanhempi tulla heti lapsen luo?

Vanhempi pääsee lapsen luokse heräämöön, mikäli heräämön toiminta sen sallii.

Koska lapsi saa syödä?

Lapsi saa yleensä juoda muutaman tunnin kuluttua leikkauksesta. Mikäli juoma ei aiheuta pahoinvointia, saa lapsi myös syötävää.

Jokaisella osastolla on omat ohjeensa leikkauksen jälkeisestä ruokailusta riippuen leikkauksesta ja anestesiasta.

Saako lapsi kipulääkettä?

Kivunhoitomenetelmä valitaan leikkauksen mukaan. Tarjolla on sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä.

Lue lisää: Lapsen leikkauskivunhoito (Kivunhallintatalo).

Saako aikuinen jäädä osastolle yöksi?

Toinen vanhemmista voi yleensä yöpyä potilashuoneessa osaston tilanteen mukaan. Valvonta- ja teho-osastoilla on omat käytäntönsä. Tiedustele asiaa lastasi hoitavan osaston kanssa.

Lapsi pääsee kotiin, kun on tarpeeksi toipunut leikkauksesta. Kotiutuminen riippuu tehdystä leikkauksesta. Leikkaava lääkäri antaa kotiutusluvan.

Kotiutusvaiheessa annetaan jatkohoito-ohjeet. Niissä neuvotaan esimerkiksi milloin saa mennä kouluun tai päiväkotiin, onko liikuntarajoituksia tai milloin pitää ottaa uudelleen yhteyttä. Kotiin voi mennä Kela-taksilla tai omalla autolla.

Lue lisää: Näin tilaat taksin (Kela)

Lapsella ja nuorella on lakisääteinen oikeus saada kouluopetusta myös sairaalassa ollessaan. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään opetusta sairaalahoidossa oleville lapsille, kun sairaalassa olo pitkittyy.

Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan vointi ja kokonaistilanne sekä osastojen päivärytmi. Tietoa opetukseen pääsemisestä saatte osaston henkilökunnalta.

Isommissa sairaaloissa on myös leikki- ja nuorisotoiminnan yksikkö, jossa voi olla töissä lastenhoitajia, lastentarhanopettajia ja askarteluohjaajia.

Sosiaalityöntekijä perheen tukena

Sosiaalityöntekijä on tarvittaessa perheen tukena antaen yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa. Tukea pyritään antamaan myös psykososiaalisin keinoin. Se tarkoittaa henkistä ja sosiaalista tukea hoidon eri vaiheissa.

Sosiaalityöntekijä voi auttaa muun muassa sosiaaliturvaan ja sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa, lapsen terveydentilan ja perheen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla. Sairaalassa perheille on tarjolla myös psykiatrisen tiimin tarjoamaa keskustelutukea. Kysy rohkeasti apua!

Sosiaalityöntekijään saat yhteyden hoitavan yksikön kautta.

Vanhempien ansionmenetys

Tilapäinen hoitovapaa

Jos alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, voi vanhempi jäädä pois töistä hoitamaan häntä tilapäiselle hoitovapaalle enintään neljäksi työpäiväksi. Tilapäinen hoitovapaa perustuu työsopimuslakiin.

Erityishoitoraha

Erityishoitorahan tarkoitus on korvata ansionmenetys, joka johtuu alle 16-vuotiaan lapsen sairaudesta tai vammasta silloin, kun hakija on lapsensa hoitoon osallistumisen vuoksi estynyt tekemästä työtään ja poissaolosta aiheutuu ansionmenetystä.

Erityishoitoraha-oikeus

Sairaala- tai sairaalan poliklinikkahoidossa olevan alle 7-vuotiaan lapsen vanhemmilla on erityishoitoraha-oikeus, jos lääkäri pitää vanhemman osallistumista tarpeellisena. 7-15-vuotiaan lapsen sairaalahoidon ajalta ja kotihoidossa olevan alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalla on oikeus korvaukseen, jos lapsen sairaus on vaikea ja lapsen hoito sairaudesta johtuen vaativaa. Hoitava lääkäri antaa lausunnon sairauden vaikeudesta.

Päiväkirurgisilla leikkauksilla hoidetaan vaivoja tai sairauksia, jotka eivät yleensä ole vaikeita eivätkä lähtökohtaisesti oikeuta erityishoitorahaan. Leikkauksesta voi aiheutua erityishoitorahaan oikeuttava vaikea sairaudentila, vaikkei hoidettava sairaus olisikaan vaikea.

Erityishoitorahaa haetaan hakemuksella Kelasta. Liitteeksi tarvitaan D-todistus lasta hoitavalta lääkäriltä. Takautuva hakuaika on neljä kuukautta. Lue lisää:

Erityishoitoraha (Kela)

Lapsen sairaalahoidosta johtuvat matka- ja yöpymiskulut

Matkakorvaus

Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja yhdensuuntaisen ja/tai vuotuisen omavastuun ylittyessä. Potilaan matkat korvataan yleensä sen mukaan, mitä matka olisi tullut maksamaan halvinta matkustustapaa käyttäen.

Vuotuinen matkakatto

Kaikki terveydenhuoltoon tehdyt matkat kerryttävät vuotuista matkakattoa. Lapselle voi hakea matkakorvausta myös vanhempien matkoista heidän osallistuessa lapsen sairaalahoitoon.

Erityiskulkuneuvo

Erityiskulkuneuvon tarve on erikseen perusteltava. Jos lapsella on terveydenhuollon ammattihenkilön määrittämä oikeus Kelan korvaamaan taksimatkaan, on hänellä oltava poliklinikalta todistus oikeudesta taksin käyttöön. Oikeus taksin käyttöön voi perustua myös liikenneolosuhteisiin. Kela-taksi tilataan alueellisesta tilausnumerosta. Lue lisää taksin tilaamisesta:

Taksimatkat (Kela)

Yöpymisraha

Kelasta voi hakea yöpymisrahaa, kun yöpyminen on ollut tarpeellinen esimerkiksi lapsen hoitoon tai kuntoutukseen ehtimiseksi tai toistuvien päivittäisten matkojen välttämiseksi. Haettaessa korvausta yöpymiskustannuksista, on esitettävä kuitti niiden maksamisesta.

Matka- ja yöpymiskorvaukset haetaan Kelasta hakemuksella (6kk takautuva hakuaika).

Matkatodistus

Matkatodistus tarvitaan poliklinikalta, mikäli potilaalla on terveydenhuollon ammattihenkilön määrittämä oikeus Kelan korvaamaan taksimatkaan.

Lue lisää: Matkakorvaus (Kela).

Lasten potilasmaksut

Hoitovuorokausimaksu

Alle 18-vuotiailta peritään hoitovuorokausimaksu kalenterivuoden aikana seitsemältä hoito-päivältä. Tämän jälkeen vuodeosastohoito on lapselle maksutonta kaikissa julkisissa sairaaloissa. Huolimatta seitsemän hoitopäivän täyttymisestä, poliklinikkakäynneistä peritään poliklinikkamaksu tai päiväkirurginen maksu.

Vuotuinen maksukatto

Julkisessa terveydenhuollossa on vuotuinen maksukatto. Perheen alle 18-vuotiailta perittävät maksut lasketaan mukaan jommankumman vanhemman vuotuiseen maksukattoon.

Sairaalan potilaslaskutus palvelee laskutusasioissa.

Lapsiperheiden kotipalvelu

Kotikunnan tulee tarjota tukea tarvitseville perheille niin sanottua varhaista tukea, johon kuuluvat esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö. Lapsen tehohoito tai pitkäaikainen sairaus ovat perusteluja, jotka on huomioitava palvelun tarvetta arvioitaessa. Näistä asioista voit kysyä lisää sosiaalityöntekijältä.