Avoleikkaus tarkoittaa, että leikkausalueelle tehdään viilto. Viillon kautta leikkaava lääkäri suorittaa toimenpiteen. Viillon sijaintiin vaikuttavat muun muassa leikkauksen laajuus ja potilaan kehon rakenne. Leikkauksen lopuksi viilto suljetaan ompeleilla tai hakasilla. Avoleikkauksia voidaan tehdä nukutuksessa tai puudutuksessa.
Osa tähystysleikkauksista tehdään kehon luonnollisten aukkojen kautta (esimerkiksi ruokatorven, virtsaputken tai kyyneltien kautta) ja osa tehdään ihon läpi (esimerkiksi vatsaontelon tai keuhko-ontelon tähystysleikkaukset).
Ihon läpi tehtävässä tähystysleikkauksessa yhden haavan sijasta tehdään yksi tai useita pieniä reikiä, joiden kautta leikattavaan kohteeseen saadaan kameraoptiikka ja tarvittavat leikkausvälineet. Tähystysleikkauksessa voidaan käyttää 3D-näyttöä, joka parantaa avaruudellista hahmotusta.
Leikkausalueen eli tähystettävän ontelon laajentamiseen ja näkyvyyden parantamiseen käytetään hiilidioksidikaasua tai nestettä. Vatsaontelon tähystyksissä käytetään kaasua. Leikkauksen loppuvaiheessa kaasutäyttö lopetetaan ja vatsaontelo tyhjennetään kaasusta.
Joillekin potilaille vatsaontelon kaasutäyttö aiheuttaa ohimenevää kipua hartioiden alueella leikkauksen jälkeen. Kipu johtuu kaasun aiheuttamasta palleaärsytyksestä ja on vaaratonta. Kipulääkkeet ja liikkuminen leikkauksen sallimissa rajoissa auttavat toipumisessa.
Leikkausalueen laajentamiseen käytettävä neste voi jäädessään leikkausalueelle aiheuttaa turvotusta ja kipua. Neste poistuu yleensä leikkauspäivänä, jolloin myös kipu helpottuu kudosturvotuksen vähetessä.
Tähystysleikkaus voidaan tehdä nukutuksessa tai puudutuksessa. Iso osa ihon läpi tehtävistä tähystysleikkauksista vaatii nukutuksen. Mikäli leikkaus tehdään puudutuksessa, voit halutessasi seurata toimenpiteen kulkua monitorista.
Robottiavusteisesti voidaan leikata esimerkiksi eturauhasta, munuaista, kohtua, kateenkorvaa, peräsuolta ja sydäntä. Lääkärisi kertoo sinulle, mikäli leikkauksesi voidaan tehdä robottiavusteisesti. Leikkauksissa ja leikkauksesta toipumisessa on leikkauskohtaisia eroja.
Leikkausrobotti koostuu kolmesta pääosasesta: konsoli, torni ja robotti. Konsolissa leikkaavalla lääkärillä on 3D-näkymä 10–15-kertaisella suurennoksella, ja hän liikuttaa robotin instrumentteja käsillään ja jaloillaan. Instrumenttien liikelaajuudet ylittävät käsien liikelaajuudet eli robotti pystyy toistamaan kaikki käsien liikkeet.
Hyvästä liikelaajuudesta on hyötyä erityisesti ompelussa, joka perinteisessä tähystyskirurgiassa on haastavaa. Tornissa on valolähde, virtalähde, monitori muuta henkilökuntaa varten sekä vatsaontelon kaasutäytöstä vastaava laite.
Robottileikkauksen etuna on yleensä nopeampi toipuminen. Leikkausvuoto on myös yleensä vähäisempää sekä sairaalahoitoaika on lyhyempi. Leikkaukseen liittyviä haittavaikutuksia on myös vähemmän kuin avoleikkauksessa sekä uusintaleikkauksien tarve on vähäisempää. Myös sairausloma on robottiavusteisen leikkauksen jälkeen usein lyhyempi kuin avoleikkauksen jälkeen.
Suurin osa leikkauksista tehdään suunnitellusti, jolloin leikkausaika on ennalta sovittu. Osa leikkauksista tehdään päivystyksenä, jolloin niitä tehdään mihin kellon aikaan tahansa.
Päivystysleikkaukset tulevat ennakoimatta ja ne suunnitellaan vasta sairaalaan tulon jälkeen. Joissain tapauksissa potilas voi odottaa kotona päivystysleikkausta.