Mikäli havaitset jonkin seuraavista oireista, on syytä hakeutua hoitoon:
- runsasta verenvuotoa
- yltyvää haavakipua, johon määrätyt kipulääkkeet ja asento- ja kylmähoito eivät tehoa
- tulehdusoireita haavassa
- poikkeava tuntohäiriö tai
- yleistilan muutos, kuten päänsärky, huimaus, näköhäiriöt, hengenahdistus, rinta- tai pohjekipu, hallitsematon pahoinvointi tai pyörtyily.
Hoitoon kannattaa hakeutua myös, mikäli kyseistä oiretta ei ole ollut aikaisemmin, oire ei ole liitettävissä leikkaukseen tai se ei helpotu kotikonstein esimerkiksi syömällä, juomalla tai levolla.
Kotihoito-ohjeesta löydät yhteystiedot, mihin tulee ottaa yhteyttä ongelmatilanteessa. Ensisijainen hoitopaikka on yleensä oma terveyskeskus tai päivystävä sairaala. Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112.
Ota mukaan päivystykseen kotiutusyksiköstä saamasi kirjalliset ohjeet, toimenpidekertomus sekä infektionseurantakaavake.
| Verenvuoto | Normaali vuodon määrä vaihtelee leikkauksen ja leikkausmenetelmän mukaan. Yleensä vuoto katsotaan runsaaksi, mikäli se on jatkuvaa ja/tai tulee toistuvasti sidosten läpi. |
| Haavakipu | Haavakivun takia kannattaa hakeutua hoitoon, mikäli siihen määrätyt lääkkeet eivät riitä. Hoitoon kannattaa lähteä myös mikäli lääkkeistä ja levosta, kylmä- ja asentohoidosta huolimatta kipu lisääntyy tai siihen liittyy yleisoireita kuten huimaus, hengenahdistus tai näköhäiriöt. |
| Tulehdusoireet | Mustelmat, lievä turvotus sekä haavakipu välittömästi leikkauksen jälkeen ovat normaalia. Suurin osa leikkaushaavoista paranee hyvin, mutta pienelle osalle potilaista kehittyy leikkaushaavan tulehdus. Tulehdukseen syntyyn vaikuttavat monet joko potilaasta, mikrobeista tai toimenpiteestä johtuvat tekijät. Riskitekijöitä ovat muun muassa huonossa tasapainossa oleva sokeritauti, tupakointi, aliravitsemus, liiallinen alkoholin käyttö, ihon huono kunto, muut tulehduspesäkkeet sekä huomattava ylipaino. Tulehdusoireita ovat haavan punoitus, turvotus, kuumotus, paha haju vuodossa sekä lämmönnousu. Leikkaukseen jälkeisiä tulehduksia seurataan ja tilastoidaan. Tilastoinnilla pyritään löytämään hoitoon liittyvät riskitekijät ja seuraukset. Näiden avulla voidaan parantaa torjuntatoimia sekä hoitokäytäntöjä. |
| Tuntohäiriöt | Leikkausalueella voi esiintyä tuntohäiriöitä leikkauksen jälkeen. Osa tuntohäiriöistä on pysyviä, osa ohimeneviä häiriöitä. Tuntohäiriöiden riski kasvaa, kun joudutaan poistamaan runsaasti kudosta. Pysyviä tuntohäiriöitä esiintyy eniten pään alueen leikkausten kuten otsan ja posken alueen leikkausten yhteydessä. Jalkoihin ja käsiin liittyvien (esimerkiksi murtumapotilaat) tuntohäiriöiden ilmaantuessa, ota herkästi yhteyttä hoitavaan yksikköösi. |