– Kehittyvä mieli ei välttämättä kykene jäsentämään tapahtumia ja käsittelemään niitä rakentavasti. Lapsi voi syyttää itseään sairastumisesta, väitöskirjatutkija Siiri Isokääntä Itä-Suomen yliopistosta toteaa.

Lapset, nuoret ja vanhemmat, jotka käsittelevät haastavia tilanteita tunnepitoisesti, tarvitsevat muita enemmän tukea selviämiseen. Vanhempien stressi huonontaa lapsen resilienssiä ja sitä kautta myös sairaudesta ja leikkauksesta toipumista.

Resilienssi eli selviytymiskykyisyys on joustavuutta ja kykyä palautua vastoinkäymisistä. Se on yhteydessä ongelmanratkaisutapoihin. Resilienssiä on enemmän niillä, jotka käsittelevät haastavia tilanteita tiedon ja ratkaisukeinojen avulla.

– Tärkeä huomio on se, että resilienssi ei ole vain pysyvä piirre, vaan sitä on myös mahdollista kehittää, Isokääntä kertoo.

Itä-Suomen yliopiston tutkimustyhmän tuoreessa katsausartikkelissa todetaan, että vähemmän selviämiskykyiset, tukea tarvitsevat perheet olisi hyvä tunnistaa riittävän ajoissa.

Selviytymiskyky paranee toisen tuesta

Tutkimuksessa todetaan, että vanhempien parisuhde vaikuttaa lapsen toipumiseen, ja lapsen sairaus puolestaan vaikuttaa vanhempien parisuhteeseen. Parisuhdetyytyväisyys näyttää vaihtelevan sairastumisesta kuluneen ajan mukaan.

Parisuhdetyytyväisyys heikkenee usein lapsen vakavan sairastumisen tai vammautumisen jälkeen ensimmäisen vuoden ajan. Se kuitenkin useimmilla myöhemmin palautuu.

Äidin kokema kuormitus lapsen sairastumisesta rasittaa myös isää. Sen sijaan isän kokema kuormittuneisuus ei näytä vaikuttavan merkittävästi äidin kykyyn käsitellä haastavaa tilannetta.

Sosiaalinen tuki vahvistaa tutkimusten mukaan vanhempien ja sitä kautta pienten potilaiden resilienssiä. Nuorilla taas korostuu ystäväpiirin merkitys.

Hyvä perheen sisäinen vuorovaikutus ja tunne yhteenkuuluvuudesta kohentavat koko perheen selviytymiskykyisyyttä.

Lasten ja nuorten resilienssiä on tutkittu 1970-luvulta alkaen, ja sen kehittyminen kasvun ja oppimisen myötä tunnetaan jo hyvin. Vakavasti sairaiden ja vammautuneiden lasten ja nuorten resilienssiä, sen vaikutusta toipumiseen ja sopeutumiseen ja keinoja sen vahvistamiseen on kuitenkin tutkittu vasta vähän.

Tuore väitöstutkimus tehtiin professori Hannu Kokin tutkimusryhmässä. Kokin tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut, että lasten ja nuorten toipumista edistävät myös hyvä kivunhoito ja hoitohenkilökunnan antama ohjaus, lapsiystävällinen sairaala, tutut aktiviteetit ja lapsen iänmukainen informointi.

Lähde:

Isokääntä S, Koivula K, Honkalampi K, Kokki H. Resilience in children and their parents enduring pediatric medical traumatic stress. Pediatr Anaesth. 2019;00:1–8. https://doi.org/10.1111/pan.13573