Ajankohtainen

Korkeatasoinen tiedejulkaisu nosti suomalaistutkimuksen vuosikymmenen merkittävimpiin: Umpilisäketulehduksen muuttuva hoito

Julkaistu 15.1.2020 10.00

Umpilisäketulehdusta ei aina tarvitse leikata. Lievemmän umpilisäketulehduksen antibioottihoidolla vältettäisiin tarpeettomia leikkauksia ja niihin liittyvää sairastavuutta, sekä säästettäisiin pitkä penni kustannuksissa. Käynnissä oleva uusi tutkimus pyrkii selvittämään, tarvitaanko antibioottihoitoa laisinkaan.

​​​

Umpilisäkkeen tulehdus on tavallisimpia äkillisen vatsakivun aiheuttajia ja yksi yleisimmistä päivystysleikkauksista. Pelkästään Suomessa todennetun umpilisäketulehduksen vuoksi leikataan noin 6000-7000 potilasta vuodessa.

TYKS-vetoisten APPAC-monikeskustutkimusten johtaja, kirurgian professori Paulina Salminen kertoo, että iso osa lievemmistä umpilisäketulehduksista voitaisiin vuosittain hoitaa antibiooteilla leikkauksen sijaan. Potilailla on siis mahdollisuus välttää leikkaukseen liittyvä sairastavuus ja pidempi sairausloma.

Mistä on kyse?

Nykyään tiedetään, että umpilisäketulehdusta on kahta eri muotoa: suurin osa on lievempää eli komplisoitumatonta muotoa ja merkittävästi pienempi osa, noin 20-30%, vaikeampaa tautimuotoa.

Yli vuosisadan takainen käsitys siitä, että umpilisäketulehdus johtaa aina puhkeamaan, on vuosien saatossa piirtänyt sekä potilaiden että monien ammattilaistenkin mieliin käsityksen, että umpilisäketulehdus on aina leikattava nopeasti. Näin onkin edelleen vaikeammissa tapauksissa. Lievemmissä tulehduksissa tämä ei kuitenkaan enää pidä paikkaansa, vaan käsitys on vanhentunutta tietoa.

Vaikeissa ja harvinaisemmissa umpilisäketulehduksissa leikkauksen kiireellisyys on yleensä punaisella, eli noin 0-8 tuntia oireiden alkamisesta. Lievemmästä tautimuodosta sen sijaan on tuoreita tutkimustuloksia, joiden perusteella niitä voidaan turvallisesti ja tehokkaasti hoitaa myös antibiooteilla.

"Tulehtunutta umpilisäkettä on yli vuosisadan ajan automaattisesti hoidettu leikkaamalla. Alkuperäisessä APPAC-tutkimuksessa selvisi, että lievempää umpilisäketulehdusta on tosiaan mahdollista hoitaa turvallisesti ja tehokkaasti antibiootilla myös pitkäaikaisseurannassa. Tutkimusryhmän kanssa jatkamme aktiivista tutkimusta aiheen tiimoilta. Meillä onkin tällä hetkellä käynnissä kaksi isoa monikeskustutkimusta, APPAC II ja APPAC III, joissa yhteensä on mukana kaikki Suomen yliopistosairaalat sekä isot keskussairaalat", kertoo Salminen.

Merkittävät tutkimustulokset

 APPAC-nimi viittaa Appendicitis Acutaan, eli äkilliseen umpilisäkkeen tulehdukseen. Salmisen johtaman tutkimuksen tulosten julkaisun jälkeen umpilisäketulehduksen tutkimukset ovat onneksi merkittävästi lisääntyneet maailmanlaajuisesti. 

APPAC-tutkimus valittiin juuri arvostetun amerikkalaisen tiedelehden Journal of American Medical​ Associationin (JAMA) yhdeksi kymmenestä 2010-luvun vaikuttavimmista tutkimuksista.

APPAC II -tutkimuksessa verrataan suun kautta otettavia ja suonensisäisesti otettavia antibioottihoitoja. Ajatuksena on optimoida antibioottihoito ja lyhentää merkittävästi sairaalahoitoa.

Tämän lisäksi haluttiin tutkia mahdollisia eroja antibioottihoidon ja oireenmukaisen hoidon välillä:​ Parhaillaan yliopistosairaaloissa käynnissä olevassa kansallisessa, satunnaistetussa APPAC III -kaksoissokkotutkimuksessa tutkittavat umpilisäketulehduspotilaat on jaettu sattumanvaraisesti antibiootti- ja lumelääkeryhmiin.  

Tutkimuksen aikana eivät potilaat eikä tutkijatkaan tiedä, ketkä saavat antibioottia ja ketkä lumelääkettä.

Tähän mennessä APPAC-tutkimuksissa on selvitetty, että tietokonetomografiakuvauksella todetun lievän umpilisäketulehduksen hoito antibiooteilla on turvallista.

Tutkimustulokset ovat merkittäviä, sillä tarpeettomien leikkausten välttäminen olisi hyödyllistä sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Lisäksi leikkauskäytäntöjä tarkistamalla vapautettaisiin kriittisiä leikkaussaliresursseja muuhun tarpeelliseen käyttöön.

Antibioottien käyttö umpilisäkehoidossa on selvästi maailmanlaajuisesti yleistynyt, mutta hoitosuositusten tekeminen edellyttää vielä aktiivisia lisätutkimuksia.

Potilasnäkökulma isossa roolissa

Lievemmän umpilisäketulehduksen hoidon turvallisuuden ja tehokkuuden lisäksi Salminen näkee tulevaisuuden potilaslähtöisenä: potilaan oma ajatus ja toive hoitomuodosta ovat tärkeitä asianmukaisen informaation jälkeen.

Potilaalle on kerrottava uusiutumisriski, joka viiden vuoden seurannassa oli noin 30%. Hoitovaihtoehtoina on jo nyt leikkaus ja antibioottihoito, jatkossa mahdollisesti myös oireenmukainen hoito, mikäli sen teho voidaan uudessa tutkimuksessa osoittaa.

Potilaan kanssa keskustelu, hänen elämäntilanteensa huomiointi ja asianmukainen informointi ovat hoidon keskiössä.

Paulina Salminen 

on kirurgian professori sekä kirurgian ja gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri. Tyksissä ja Satasairaalassa työskentelevä Salminen tekee sekä kliinistä työtä että tutkimustyötä ja on kansallisen yhteistyön puolesta puhuja:

"Jos jokainen tekee yksin, se toimii paljon huonommin ja potilasmäärät harvoin riittävät. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen ovat isoissa kliinisissä kysymyksissä ainoat oikea tapa. Ei niin, että kilpailemme keskenämme, vaan iloitsemme yhteisestä menestyksestä. 1 + 1 on ehdottomasti tässä asiassa kolme eikä kaksi."​​

Journal of American Medical Association (JAMA) 

on valinnut suomalaisen umpilisäketulehdustutkimuksen yhdeksi kymmenestä 2010-luvun kliinisesti tärkeimmistä ja vaikuttavimmista artikkeleistaan.

Yhdysvaltojen lääkäreiden ammattijärjestön julkaisema JAMA on maailman laajalevikkisin viikoittain ilmestyvä vertaisarvioitu korkeatasoinen lääketieteellinen julkaisu. ​

Kun leikkaus on ainut vaihtoehto

On hyvä muistaa, että harvinaisemmissa, kiireellisissä umpilisäketulehdustapauksissa auttaa edelleen ainoas​​taan leikkaus. Niihin valmistautumiseen sekä leikkauksesta toipumiseen saat hyödyllistä tietoa  Leikkaukseen tulijan talon Leikkaukseen tulijalle​ -osiosta.