Laboratoriotutkimukset

Syöpäsairaudet aiheuttavat laboratorioarvoihin muutoksia pääosin epäsuorasti syövän häiritessä elimistön normaalia toimintaa. Usein syöpä aiheuttaa yleisen tulehdusreaktion ja siksi tulehdusarvot saattavat olla poikkeavat.

​Kiinteiden kasvainten aiheuttamat epäsuorat vaikutukset laboratorioarvoihin vaihtelevat laajasti ja riippuvat lähinnä kasvaimen sijainnista ja levinneisyydestä. Selvästi harvinaisempaa on, että syöpä erittää verenkiertoon nimenomaan tietylle syövälle tyypillistä ainetta (ns. merkkiainetta), joka voidaan määrittää ja siten saada vihje syövän tyypistä.

Leukemia on erityistapaus, koska siinä itse syöpäsoluja (leukeemiset blastit) kiertää usein veressä taudin toteamisvaiheessa ja siten diagnoosiin voidaan päästä jo verinäytteestä ennen luuydinnäytteen tutkimista.

Verenkuva

Leukemiassa nopeasti jakautuva blastisolukko täyttää luuytimen ja häiritsee luuytimen verisolutuotantoa. Siksi verenkuvassa havaitaan usein punasolujen (käytännössä hemoglobiinin) ja verihiutaleiden voimakas väheneminen.

Valkosolujen määrä voi olla vähentynyt, normaali tai lisääntynyt, mutta silloin kun kokonaismäärä on lisääntynyt valkosolut edustavat yleensä sairaita soluja ja normaalien, terveiden valkosolujen määrä on tarkemmissa tutkimuksissa vähentynyt.

Samanlainen ilmiö voidaan todeta myös silloin, kun kiinteä kasvain on lähettänyt etäpesäkkeitä luuytimeen, vaikka kiinteän kasvaimen näin laaja leviäminen luuytimen on suhteellisen harvinaista. Yleisimmin potilaan verenkuva on normaali tai lähes normaali kiinteän kasvaimen toteamisvaiheessa.

Kasvainten merkkiaineet

Osa kiinteistä kasvaimista erittää tyypillistä merkkiainetta, joka voidaan määrittää verenkierrosta.

Esimerkiksi itusolukasvaimet ja maksan hepatoblastooma erittävät AFP:tä (alfa-1-fetoproteiini), jonka pitoisuus terveellä lapsella vastasyntyneisyyskauden jälkeen on normaalisti hyvin vähäinen.

Samoin neuroblastooma erittää usein verenkiertoon NSE:tä (neuronispesifinen enolaasi). Tällaisia merkkiaineita voidaan käyttää diagnostiikassa apuna, mutta vielä merkittävämpi on niiden hyöty hoidon tehon arvioimisessa sekä seurannassa, jolloin merkkiaineen pitoisuuden lisääntyminen voi varoittaa taudin uusiutumisesta jo ennen kuin kuvantamistutkimuksissa havaitaan mitään huolestuttavaa.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Päivitetty 9.9.2017 21:14