Tietoa sosiaaliturvasta

KELA korvaa lapsen sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja sairausvakuutus­lain perusteella. Tällöin myös saattaja tai lapsen hoitoon osallistuva vanhempi voi saada matkaku­luista korvausta. Matkojen omavastuuosuus laske­taan aina yhdensuuntaista matkaa kohti. Yleensä matkat korvataan halvimman matkustustavan mu­kaan, ja muun kulkuneuvon käyttö on perusteltava erikseen.

KELAn ohjeiden mukaan omaa autoa pidetään kuitenkin halvimpana kulkuneuvona alle 100 km matkalla, jolloin myös riittää hakijan oma ilmoitus. KELA ei siis näissä tapauksissa vaadi terveydenhuollon todistusta.

Matkakustannuksissa on kalenterivuotta kohti määritelty omavastuuosuus, joka on potilas­kohtainen. Jos se ylittyy, KELA maksaa ylityksen ko­konaan.

Omavastuuosuuden täyttymistä on itse seurattava sekä säilytettävä mahdolliset kuitit. Matkakustannusten vuosikatto on potilaskohtainen ja siihen huomioidaan kaikki lapsen sairaanhoidon ja kuntoutuksen vuoksi tarvitsemat matkat esimerkiksi sairaalaan, terveyskeskukseen, apuvälinesovitukseen tai kuntoutuspaikkaan. Huomioon otetaan muutkin kuin syöpäsairauden hoitoon liittyvät terveydenhuollon matkat. Alle omavastuun jäävien matkakustannusten vuotuiseen seurantaan on KELAssa lomake SV 4. Sen käyttöä suositellaan: jos matkakustannuskatto on joka tapauksessa täyttymässä, lyhyetkin terveydenhuollon matkat kannattaa kirjata lomakkeelle.

Asiakkaalla on mahdollisuus saada terveydentilansa tai sairautensa vuoksi terveydenhuollon ammattihenkilön antama todistus (SV 67) esimerkiksi taksimatkaa varten. Todistus voidaan kirjoittaa kertamatkalle tai myös määräajalle.

Taksi kannattaa tilata alueellisesti keskitetystä KELA-taksien tilausnumerosta. Taksin tilausnumerot löydät KELAsta.

Jos taksin tilaa muualta kuin alueellisesti keskitetystä tilausnumerosta, joutuu potilas maksamaan ensin matkan koko hinnan, ennen kuin korvausta voi hakea Kelasta. Lisäksi omavastuu on tällöin kaksinkertainen, eikä tätä omavastuuta lasketa mukaan matkojen vuotuiseen omavastuukattoon.

Korvaushakemus lähetetään KELAn toimistoon. Takautuva hakuaika on kuusi kuukautta. Liitteeksi vaaditaan matkatodistus.

KELA korvaa lääkärin määräämien lääkkeiden hin­nasta tietyn prosenttiosuuden. Sen jälkeen kun vuo­tuinen, potilaskohtainen omavastuuraja on ylitty­nyt, lääkekustannukset korvataan periaatteessa kokonaan. Korvaaminen edellyttää, että lääkkeel­le on vahvistettu korvattavuus. KELA pystyy seuraa­maan omavastuurajan täyttymistä, kun lääkeostok­set tehdään apteekissa KELA-kortilla. Vuotuisen omavastuuosuuden ylittyessä Kela lähettää asiakkaalle kirjeen, jossa on mukana erillinen lomake apteekkia varten.

Lääkkeiden erityiskorvauksen tai kliinisten ra­vintovalmisteiden korvauksen saamiseksi on KELAn toimistoon toimitettava B-lääkärinlausunto korva­ukseen oikeuttavasta sairaudesta. Apteekki voi tarkistaa B-lausunnon saapumisen KELAan ja myöntää lääkkeelle erityiskorvauksen, vaikka asian ratkaisu on vielä kesken.

KELA voi maksaa erityiskorvausta tietyin edellytyksin myös takautuvasti lääkärinlausunnon allekirjoituspäivämäärän jälkeen tehdyistä lääkeostoista.Takautuvaa erityiskorvausta voidaan kuitenkin maksaa enintään 3 kuukauden hoitoaikaa vastaavasta valmistemäärästä. Korvausta on haettava 6 kuukauden kuluessa lääkkeen ostopäivästä.

Edellä kerrottu koskee myös kliinisten ravintovalmisteiden korvaamista. Ennen korvauspäätöksen saamista tehdyistä lääkeostoista (kun B-lausunto on KELAssa käsittelyssä) kannattaa säilyttää apteekin kassakuitit ja kliinisistä ravintovalmisteista myös niin sanottu laskelma KELAa varten.

Osa syöpäsairaan lapsen lääkkeitä on erityiskorvattavia, osa peruskorvattavia. Lääkekaton ulkopuolelle jäävät ilman lääkärin määräystä ostetut lääkkeet ja myös sellaiset lääkärin määräämät lääkkeet, joille ei ole vahvistettua vähittäismyyntihintaa.

Erityishoitoraha korvaa vanhemman ansionmenetystä, mikäli hakija on estynyt teke­mästä työtään alle 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen osallistumisen vuoksi, eikä saa poissaolon ajalta palkkaa. Kotiäidit ja – isät, päätoimiset opiskelijat, työttömänä olleet ja yrittäjät ovat myös oikeutettuja erityishoitorahaan. Erityishoitorahaa ei kuitenkaan makseta samanaikaisesti työttömyysetuuden, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan tai sairauspäivärahan kanssa. Erityishoitorahan määrä riippuu hakijan työtuloista ja siitä maksetaan veroa.

Erityishoitorahaa voi saada lapsen vanhempi, joka osallistuu lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, poliklinikalla, sai­raala- tai poliklinikkahoitoon liittyvässä kotihoidos­sa tai kuntoutuskurssilla. Yleensä erityishoitorahaa maksetaan vain toiselle vanhemmista.

Erityishoitorahaa voidaan maksaa etuudessa mainittuja enimmäisaikoja pidemmältä ajalta lapsen vaikeaan sairauteen liittyvään hoidon toteuttamisen sitä vaatiessa. Erityishoitorahaa voidaan maksaa myös sille ajalle, kun lapsi kokeilee kouluun tai päivähoitoon palaamista.

Hakemus lähetetään KELAn toimistoon. Takau­tuva hakuaika on neljä kuukautta. Liitteeksi tarvi­taan D-lääkärintodistus.

KELA voi myöntää alle 16-vuotiaalle vammaistukea lapsesta, joka on vä­hintään kuuden kuukauden ajan siinä määrin hoi­don tai kuntoutuksen tarpeessa, että siitä aiheu­tuu taloudellista tai muuta rasitusta. 16 - vuotta täyttäneen vammaistuessa edellytetään vähintään vuoden kestävää toimintakyvyn alenemaa. Kuukausittain maksettava vammaistuki on porrastettu kol­meen ryhmään: perusvammaistuki, korotettu ja ylin vammaistuki. Vammaistuen saa­mista eivät estä muut etuudet tai korvaukset, eikä se myöskään riipu vanhempien tai lapsen tuloista tai varallisuudesta. Vammaistuki on ve­rotonta tuloa.

Hakemus lähetetään KELAn toimistoon. Liitteeksi tarvitaan C-lääkärinlausunto (tilanteen mukaan myös B-lau­sunto käy).

KELA ei korvaa julkisen terveydenhuollon maksuja asiakkaalle. Alle 18-vuotiailta henkilöiltä voidaan periä hoitopäivämaksua vuodeosastohoidosta vain seitsemältä hoitopäivältä kalenterivuodessa. Kaik­kien julkisten sairaaloiden hoitopäivät lasketaan silloin yhteen. Tämä rajoitus ei kuitenkaan koske poliklinikkamaksuja eikä päiväkirurgisista toimen­piteistä perittäviä maksuja.

Julkisessa terveydenhuollossa on vuotuinen po­tilasmaksujen maksukatto. Perheen kaikilta alle 18- vuotiailta henkilöiltä perittävät maksut lasketaan mukaan jommankumman vanhemman vuotuiseen maksukattoon. Terveydenhuollon yksiköt eivät voi seurata tämän potilasmaksujen perhekohtaisen maksukaton täyttymistä, vaan lasten maksujen seu­ranta on vanhempien vastuulla.

Kun maksukaton täyttyminen lähestyy, suosi­tellaan tämän vuoksi, että vanhemmat ottaisivat yhteyttä sen terveydenhuollon yksikön potilasmak­sutoimistoonpotilasmak­sutoimistoon tai sosiaalityöntekijään, missä potilas on hoidossa, kun maksukatto täyttyy. Tämä yksik­kö myöntää vapaakortit asianosaisille. Vapaakortit ovat voimassa kaikissa julkisissa sairaaloissa ko. kalenterivuoden loppuun saakka.

Kunta on velvollinen antamaan pitkäaikaisen sairauden tai vamman aiheuttaman vammaisuuden perusteella erilaisia palveluja ja tukitoimia. Tällaisia ovat esimerkiksi henkilökohtainen apu, apuvälineet tai kuljetusapu vapaa-ajan kuljetuksiin. Vammaisuu­den perusteella voi saada kunnalta myös avustus­ta auton ostoon sekä korvauksen sairauden vuoksi välttämättömiin kodin muutostöihin. Näitä etuuksia haetaan kotikunnan sosiaalitoimistosta.

Kunta voi maksaa omaishoidon tu­kea pitkäaikaissairasta tai vammaista lasta kotona hoitavalle henkilölle. Siihen kuuluu verollisen hoi­topalkkion lisäksi kunnan järjestämiä palveluja ja omaishoitajalle annettava vapaa. Omaishoidon tuen saaminen edellyttää, että kunta ja hoitaja tekevät hoidosta sopimuksen, johon liittyy hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitajana voi toimia muukin hoidettavalle läheinen henkilö kuin hoidettavan omainen.

Hakemus lähetetään kotikuntaan, yleensä vammaispalvelutoimistoon. Hakemukseen tulee liittää lääkä­rintodistus sairauden laadusta ja hoidon tarpeesta, esimerkiksi valokopio ajankohtaisesta C- tai B-lau­sunnosta.

16 vuotta täyttänyt potilas on oikeutettu saamaan sairaspäivärahaa, mikäli sairaus on niin vaikea, ettei työssä käynti tai koulunkäynti ole mahdollista. Myös 16 vuotta täyttäneen vammaistukea voi saada. Vanhempi ei sen sijaan enää ole oikeutettu erityishoitorahaan tämän ikäisen lapsen hoitoon osallistumiseksi. Omaishoidontuessa ei ikään sidottuja rajoitteita ole. 16 vuotta täyttänyt voi saada KELAn ammatillisia kuntoutuspalveluja työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tai työkyvyttömyyden estämiseksi.