On tärkeää selvittää lapselle, että silloin kun ruoka maistuu paremmin, kannattaa syödä huonojenkin päivien varalle. Kannustuksen tulee olla hienotunteista ja rohkaisevaa. Kaikenlainen pakottaminen, tuputtaminen ja uhkailu vievät asiaa väärille raiteille.

Ruokailutilanteella on paljon merkitystä ruokahalun herättämisessä. Viihtyisä ja kodikas ruokailupaikka ilahduttaa lasta kotona ja myös sairaalassa. Kaunis kattaus, mielimusiikki ja ruokaseura auttavat myönteisen tunnelman luomisessa.

Perheen yhteiset kiireettömät ateriat ovat lapselle tärkeitä. Ruokailutilanne kannattaa säilyttää kotona mahdollisimman normaalina. Lapsi saa syödä ruokahalunsa mukaan omaa tahtiaan, mutta ruokailuun käytettävää aikaa ei kuitenkaan kannata venyttää yli puolen tunnin.

Säännölliset ruoka-ajat rytmittävät päivää ja tuovat lapselle turvallisuutta. Päivän ruokamäärää saadaan lisättyä nauttimalla monta pienehköä ateriaa ja välipalaa pitkin päivää. Jos ruoka ei maistu ruoka-aikana, sitä tarjotaan lapsen toiveiden mukaisena aikana. Jatkuva ruoan tarjoaminen ei kuitenkaan edistä lapsen syömistä. Elämä ei muutenkaan saisi täysin pyöriä lapsen syömisen ympärillä.

Lempiruoat ja selkeät maut

Kun lapsen tai nuoren ruokahalu on huono, kannattaa tarjota lapsen toiveruokia ja lisätä välipalojen määrää. Jos lapsi syö useita pieniä aterioita ja välipaloja päivässä, hän saa enemmän energiaa ja ravintoaineita kuin syömällä tavanomaisen ateriarytmin mukaan.

Lapset pitävät tutuista, selkeistä, maukkaista ja värikkäistä ruuista. Parasta on ryhmitellä ruoat lautaselle siten, että lapsi voi syödä, mitä haluaa. Joskus uutuuspizza, kuviopasta tai uudennäköinen jäätelöpurkki tai ruoka houkuttelevalla nimellä varustettuna innostaa lasta syömään. Kerralla kannattaa ehdottaa vain yhtä tai paria ruokaa, josta lapsi pitää. Liian monet vaihtoehdot hämmentävät ja vievät ruokahalua.

Ruokavalion täydennys tarvittaessa rasvoilla ja vitamiinilisillä

Kun lapsen ruokahalu on huono ja paino laskusuuntainen, ruokaa kannattaa täydentää. Ensisijaisesti suositellaan käyttämään eri muodoissa pehmeää kasvirasvaa. Rasvasta saadaan runsaasti energiaa. Kasvirasva on terveydelle monella tavoin edullisempi vaihtoehto kuin kovat eläinrasvat syöpähoitojenkin aikana ja jälkeen. Kasvirasvoilla saadaan lisäenergiaa ruokaan annoskokoa lisäämättä. Kasviöljyä tai juoksevaa margariinia käytetään runsaasti ruoanlaitossa ja leivonnassa. Yli 60 % rasvaa sisältävää kasvimargariinia levitetään reilu kerros leivän päälle.

Jos lapsen ruokahalu on usean viikon ajan huono ja ruokamäärät jäävät pieniksi tai ruokailu on yksipuolista, myös vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti jää niukaksi. D-vitamiinilisää käytetään kotona. Riittävästä kalsiumin saannista on huolehdittava kalsiumvalmisteella, mikäli nestemäisten maitovalmisteiden ja juuston käyttö jää vähäiseksi. Jos ruokavalio on yksipuolinen, tarvitaan lisänä monivitamiini- ja kivennäisainevalmiste ilman rautaa, sillä potilaille kertyy usein punasolusiirtojen myötä ylimäärä rautaa elimistöön. Ravintoainevalmisteista sovitaan lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa.

Vinkkejä ruokavalintoihin, kun energiaa tarvitaan lisää (PDF)