Vinkkejä pulmatilanteisiin

Hoitojen seurauksena ruokahalu voi olla huono tai olematon esimerkiksi pahoinvoinnin, rikkoutuneen suun limakalvon, ripulin tai ummetuksen takia. Kortikosteroidihoidon aikana ruokahalu voi vastaavasti lisääntyä merkittävästi.

​Pahoinvointi ja oksentelu

Lapsen ruokahalu on solunsalpaajahoitojen aikana usein huono tai olematon, mutta palautuu yleensä muutaman päivän kuluttua. Jos lapsella on pahoinvointia ja oksentelua, ruokaa kannattaa tarjota pieninä annoksina pitkin päivää. Runsas juominen aterialla saattaa lisätä oksentelua, minkä vuoksi juomia on hyvä tarjota aterioiden välillä.

Huonovointiselle lapselle sopii parhaiten miedonmakuinen ruoka, esimerkiksi puuro, pannukakku, pasta, perunasose, banaani, jogurtti tai jäätelö. Lapselle ei kannata tarjota rasvaista, voimakkaasti maustettua tai hyvin makeaa ruokaa, sillä se saattaa lisätä pahoinvointia. Myöskään lapsen herkkuruokia ei kannata tarjota lapsen ollessa huonovointinen, sillä ruoasta tulee hänen mielessään helposti pahoinvoinnin syy. Siitä voi seurata, ettei lapsi myöhemmin halua edes maistaa huonovointisena syötyä ruokaa.

Jos ruokien tuoksu saa lapsen voimaan pahoin, on hyvä valmistaa ruoka etukäteen valmiiksi esimerkiksi lapsen päiväunien aikaan tai nukkumaan menon jälkeen. Jos ruoan kuumentaa mikrossa, se ei tuoksu yhtä voimakkaasti kuin muulla tavoin lämmitetty ruoka.

Kylmä ruoka tuoksuu paljon vähemmän kuin lämmin. Kylmät välipalat ja tutut ruoat saattavatkin maistua lapselle parhaiten. Kylmillä välipaloilla voi korvata myös aterioita.

Ruoka maistuu usein parhaiten lepohetken tai päiväunien jälkeen. Ruokailutila kannattaa tuulettaa ennen ateriaa ja ruokailuun on hyvä varata riittävästi aikaa. Ruokailun jälkeen lapsi voi levätä puoli-istuvassa asennossa. Tilannetta saattaa helpottaa vaikkapa satuhetki tai elokuvan katselu.

Vinkkejä huonovointisen ruokailuun

  • Omenamehu, mehujää, kivennäisvedet ja virvoitusjuomat aterioiden välillä
  • Lasten marja- ja hedelmäsoseet ja kiisselit
  • Paahdettu leipä tai suolaiset pikkupurtavat kuten perunalastut, popcornit ja suolakeksit, joiden runsas suolapitoisuus on kuitenkin syytä huomioida.

Suuongelmat

Syöminen vaikeutuu, kun suun, nielun ja ruokatorven limakalvot ovat rikki. Jos lapsi saa pään ja kaulan alueelle sädehoitoa, saattaa suun kuivuminen haitata ruokailua. Kuivaan suuhun auttavat ksylitolipurukumit, -makeiset tai imeskelytabletit.

Kun lapsen suu on arka, haavainen tai kuiva, ei ruoka tahdo maistua. Silloin on helpointa niellä pehmeää, sosemaista tai nestemäistä ruokaa. Lisäksi on tärkeää tarkistaa, että ruoan lämpötila on sopiva.

Vinkkejä, jos suu on kipeä tai kuiva

  • Puuro, perunasose, makaronit ovat helposti nieltäviä. Reilu annos kastiketta kostuttaa ruoan vielä helpommin nieltäväksi.
  • Kananmuna ja munaruoat kuten munakas ja pannukakku saattavat maistua.
  • Miedonmakuinen ruoka ilman mausteita on parasta.
  • Jääkylmä ruoka, kuten jäätelö, sorbetti tai pirtelö saattaa lievittää suun kipeyttä.
  • Pillin käyttö voi helpottaa juomista.
  • Ruokaa, joka vaatii paljon pureskelua, kannattaa välttää. Tällainen on esimerkiksi näkkileipä ja hapankorppu. Myös happamia ruokia on hyvä välttää.
  • Suun huuhtelu kivennäisvedellä mahdollisimman usein helpottaa suun kuivuutta.
  • Happamat juomat, esimerkiksi appelsiinimehu, lisäävät syljeneritystä ja voivat auttaa kuivaan suuhun.

Ripuli ja ummetus

Solunsalpaajat voivat aiheuttaa sekä ummetusta että ripulia. Myös huono ruokahalu ja niukka kuidun ja nesteen saanti sekä vähäinen liikunta lisäävät ummetusta. Tilannetta voidaan helpottaa osaston käytännön mukaisella lääkityksellä. Jos lapsella on ummetusta tai ripulia, on tärkeää huolehtia, että hän saa riittävästi nesteitä.

Keinoja ripulin ja ummetuksen helpottamiseksi

  • Hyviä juomia ovat laimea sokeroitu mehu, mehukeitto, laimea tee, vesi ja kivennäisvesi.
  • Vähälaktoosiset tai laktoosittomat juomat saattavat sopia paremmin kuin tavalliset maitovalmisteet.
  • Jotta lapsi saisi enemmän kuitua, on hyvä tarjota hänelle täysjyväleipää ja -puuroa, kasviksia sekä marjoja ja hedelmiä.
  • Myös vehnä- ja ruisleseitä voi lisätä vaikkapa puuron joukkoon tai käyttää leivonnaisissa tai ruoanlaitossa. Esimerkiksi kauraleseistä saa hyvän puuron. Leseiden käyttö aloitetaan lapsen ilmavaivojen ehkäisemiseksi varovasti noin yhdellä teelusikallisella. Määrää lisätään vähitellen enintään 1–3 ruokalusikalliseen päivässä.
  • Luumumehu voi auttaa lapsen ummetukseen.
  • Kaikenlainen liikunta ja jumppa helpottavat ummetusta.

Makumuutokset

Lapselle saattaa kehittyä solunsalpaaja- tai sädehoidon aikana makuaistin häiriöitä. Hän voi tuntea vastenmielisyyttä joitakin ruokia kohtaan. Esimerkiksi punainen liha tai makeat herkut alkavat maistua oudoilta. Toisinaan kaikessa ruoassa saattaa tuntua karvas tai metallinen maku. Joidenkin lasten mielestä mausteet maistuvat liikaa, kun taas toiset kaipaavat lisää tulisuutta. On tärkeää tehdä ruoat lapsen toiveiden ja maun mukaan.

Vinkkejä makumuutosten varalle

  • Marinointi auttaa lihan oudon maun häivyttämisessä. Jotkut lapset pitävät enemmän kalasta, broilerista, kalkkunasta, juustosta tai kananmunista kuin naudan- tai sianlihasta.
  • Kylmät ruoat saattavat maistua paremmin.
  • Suolan, sokerin ja mausteiden lisääminen tai vähentäminen parantaa ruoan makua.
  • Ruokiin saa enemmän tulisuutta maustekastikkeiden avulla.

Kortikosteroidihoito

Kortikosteroidia (kortisonia) saavien lasten ruokahalu lisääntyy usein merkittävästi. He voivat syödä lähes ympäri vuorokauden. Vanhemmat ovat tyytyväisiä, kun aiemmin huonosti syövä lapsi alkaa syödä hyvällä ruokahalulla. Tässä tilanteessa kannattaa silti huolehtia, että lapselle ei kerry ylipainoa. Kortikosteroidin aiheuttama painonlisäys koostuu pääasiassa nesteestä ja rasvakudoksesta, eikä lihasmassa juurikaan lisäänny.

Vinkkejä kortikosteroidihoidon aiheuttamaan painonnousuun

  • Lapselle tarjotaan vähärasvaista ja kuitupitoista ruokaa, esimerkiksi runsaasti täysjyväleipää, -puuroa, kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Ne antavat kylläisen olon.
  • Kasviksia, hedelmiä ja marjoja tarjotaan eri aterioilla ja välipaloilla.
  • Lapselle annetaan kohtuullisesti rasvatonta tai vähärasvaista maitoa, piimää, jogurttia tai viiliä.
  • Myös vähärasvaista lihaa, broileria ja kalaa on hyvä suosia.
  • Lapsen leivälle levitetään ohuelti kasvimargariinia ja laitetaan viipale vähärasvaista juustoa (enintään 17 % rasvaa) tai lihaleikkeleitä (enintään 10 % rasvaa) sekä runsaasti kasviksia kuten salaatinlehtiä, kurkkua, paprikaa ja tomaattia.
  • Ruoka valmistetaan käyttämällä mahdollisimman vähän rasvaa esimerkiksi keittämällä, hauduttamalla ja uunissa paistamalla.
  • Ruoanvalmistus sujuu helpommin, kun lapsen suosikkiruokia valmistetaan kerralla isompia annoksia ja pakastetaan sopivina kerta-annoksina. Silloin lapselle saa nopeasti sopivan ruoka-annoksen.
  • Kortikosteroidihoidon aikana kannattaa vähentää suolan käyttöä. Liika suola lisää nesteen kertymistä ja nostaa verenpainetta entisestään.
  • Suositaan mausteita, joilla vähärasvaiseen ja -suolaiseen ruokaan saa makua.
  • Lapselle tarjotaan vettä ennen ateriaa, sillä vesi täyttää vatsaa.
  • On tärkeää noudattaa selkeää ateriarytmiä.

Edellinen sivuSeuraava sivu