Syöpää sairastavan lapsen ja nuoren hyvän ravitsemuksen turvaaminen on usein haasteellinen tehtävä, johon tarvitaan kaikkien lasta hoitavien yhteistyötä. Lapsen itsensä ja vanhempien osuus on ensiarvoisen tärkeä. Sairastuminen ja hoidot tuovat mukanaan pulmia, jotka vaikuttavat lapsen ja nuoren ruokahaluun ja ruokamääriin. Hoidon eri vaiheissa joudutaan käyttämään erilaisia keinoja hyvän ravitsemuksen turvaamiseksi. Ruoan laatua, määrää ja antotapaa voidaan muuttaa tarpeen mukaan.
Ravitsemukseen kiinnitetäänkin erityistä huomiota hoitojen aikana. Hyvin ravittuna lapsi jaksaa paremmin leikkiä, lukea läksyjä ja liikkua. Ravitsemuksella on merkitystä myös painon ja pituuden kehittymisessä. Hyvä ravitsemus auttaa syövän hoidon toteuttamista suunnitelman mukaan, parantaa vastustuskykyä, vähentää hoidon sivuvaikutuksia ja nopeuttaa infektioista toipumista sekä kohentaa lapsen elämänlaatua. Ravitsemuksen tehostamiseksi joudutaan monesti käyttämään apukeinoina suonensisäistä ravitsemusta (total parenteral nutrition, TPN), nenä-mahaletkua tai gastrostoomaa eli mahalaukkuavannetta (PEG).
|
Ravitsemustilaan vaikuttavat tekijät
Syöpäkasvaimen erittämät aineet voivat vaikuttaa aivojen ruokahalua säätelevään keskukseen. Myös hoidot ja huono yleisvointi heikentävät ruokahalua. |
|
Ravitsemuksen seuranta
Ravitsemustilan seuranta on tärkeää, jotta vajaaravitsemusta pystytään ennakoimaan. |
|
Vinkkejä ruokahalun herättämiseksi
Ruokahalu voi huonontua syöpähoitojen vaikutuksesta. Lapselle kannattaa silloin tarjota esimerkiksi mieliruokia tai pieniä välipaloja useasti päivän aikana. |
|
Täydennysravintovalmisteet
Täydennysravintovalmisteet otetaan käyttöön silloin, kun lapsi ei saa tavallisesta ruuasta riittävästi energiaa. |
|
Muut keinot ravitsemuksen turvaamiseen
Pienetkin syödyt ruokamäärät ovat hyödyllisiä. Tarvittaessa ravitsemusta voidaan kuitenkin tehostaa nenämahaletkun tai ravitsemusavanteen annettavalla ravinnolla. |
|
Vinkkejä pulmatilanteisiin
Hoidot voivat aiheuttaa esimerkiksi pahoinvointia tai suun alueen haavaumia, jolloin ruokailu vaikeutuu. |
|
Ravitsemushoito alentuneen vastustuskyvyn aikana (AVA)
AVA-ruokavaliossa kiinnitetään erityistä huomiota hygieniaan. |
|
Ruokahalun palatessa
Hoitojen loputtua lapsen toipuessa aletaan siirtyä normaalin ateriarytmiin- ja suosituksiin. |