Syöpään sairastuminen on lapselle suuri fyysinen ja henkinen koettelemus. Selviytyäkseen kaikista sairauteen ja hoitoon liittyvistä uusista asioista, hän tarvitsee tuekseen jotain tuttua ja turvallista.

Koulunkäynti kuluu lapsen normaaliin elämään tärkeänä osana. Sairastumisen yhteydessä koulunkäynti saa aivan uuden merkityksen ja merkitsee konkreettisesti elämän jatkumista.

Lapsi tarvitsee kaiken mahdollisen tuen, jota oma elinympäristö voi hänelle tarjota. Oman koulun ja omien tuttujen opettajien merkitys on suuri, yhteydenpito omaan kouluun on tärkeää.

Lapsen koulunkäynti ei kuitenkaan katkea, vaan niiden hoitovaiheiden aikana, jolloin omaan kouluun ei voi mennä, lapsi saa opetusta sairaalan sairaalakoulussa tai kotiopetuksessa. Opetus järjestetään yhteistyössä oman koulun kanssa.

Kuntoutusohjaaja voi pitää potilaan luokkatovereille lapsiryhmän iän ja kehitystason mukaisen alustuksen sairastumisesta. Tässä tilaisuudessa on luokkatovereilla mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella tapahtuneesta. Tilaisuudessa tulisi olla läsnä ainakin luokan oma opettaja sekä tarvittaessa muita koulun oppilashuoltoryhmän edustajia.

Kuntoutusohjaaja informoi opettajia oppilaan hoidollisista ja kuntoutuksellista asioista sekä kotikoulun kotona järjestämästä opetuksesta sekä sairaalakoulun palveluista. Kouluun viedään Sylva ry:n valtakunnallinen kouluopas.

Lue lisää sairaalakoulusta, etäopetuksesta ja esiopetuksesta.

Syöpää sairastavilla lapsilla on hoitojen aikana sekä muutaman kuukauden hoitojen päätyttyä alentuneeseen vastustuskykyyn liittyen kohonnut infektioriski. Tämä estää heitä osallistumasta esimerkiksi päiväkotiryhmään tai tavalliseen luokka-opiskeluun omassa koulussa.

Jokaisen lapsen kohdalla on yksilöllisesti mietittävä, miten hänen kohdallaan on järkevintä toimia. Miten järjestää opetus ja kasvatus käytännössä, niin että se parhaiten tukee lapsen kasvua ja kehitystä sekä antaa parhaat edellytykset tulevaisuutta varten.

Kouluikäisten lasten kohdalla kuntoutusohjaaja tekee sairauden alkuvaiheessa käynnin lapsen kouluun tai esikouluun tai päiväkotiin. Käynnin luonne on informatiivinen ja se tapahtuu aina lapsen suostumuksella. Tarkoituksena on antaa opettajille ja luokkatovereille tai päiväkotikavereille tietoa sairastuneen lapsen tilanteesta. Annettava tieto tukee lapsen sosiaalisten suhteiden säilymistä pitkän poissaolon ja sairastamisen aikana.

Tapaamiseen osallistuu yleensä kuntoutusohjaajan lisäksi potilaan huoltaja, koulun rehtori tai apulaisrehtori, oma luokanopettaja, erityisopettaja sekä muita mahdollisia koulun toimijoita. Yksi tärkeistä yhteistyökumppaneista on sairaalakoulu, joka huolehtii lapsen opetuksesta sairaalajaksojen aikana.

Yhdessä mietitään, miten lapsen opetus voidaan parhaiten järjestää, niin että sairauden ja hoitojen niin salliessa lapsen paluu takaisin omaan kouluun olisi mahdollisimman helppoa.

Sairaalassa oppilaslistaa päivitetään ja se toimii samalla työkaluna kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin, kuntoutusohjaajan sekä sairaalakoulun opettajien yhteisissä koulukokouksissa.

Koulukäynnin kulusta/päätöksistä raportoidaan potilaalle ja vanhemmille suullisesti tai sähköpostilla, mikäli vanhempi ei ole ollut mukana kokouksessa.

Tarpeen mukaan pidetään yhteyttä potilaan/oppilaan kotikouluun vanhempien luvalla/pyynnöstä terveydellisissä, hoidollisissa ja psykososiaalisissa asioissa kotikoulusta poissaolon/hoidon aikana.

Joskus hoidot vaikuttavat lapsen elämään pitkän aikaa tai jopa pysyvästi, jolloin kuntoutusohjaaja voi osallistua terveydenhuollon asiantuntijana oppilaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) – palavereihin.

Potilaan palatessa omaan kotikouluun hoitojen aikana tai niiden päätyttyä, järjestetään uusi verkostopalaveri, jossa ovat mukana yleensä kuntoutusohjaaja, huoltaja, koulun oppilashuoltoryhmä sekä potilaan/oppilaan opettajat. Tarvittaessa myös sairaalakoulun opettaja, sairaalan/kunnan erityistyöntekijöitä (fysioterapeutti, toimintaterapeutti, neuropsykologi, puheterapeutti) osallistuvat tähän palaveriin.

Usein lapset aloittavat opiskelun omassa koulussaan kevennetysti hoitojen jälkeen tai niiden vielä jatkuessa. Tällöin on otettava huomioon lapsen voimavarat ja fyysinen jaksaminen sekä mahdolliset erityistarpeet, kuten kohonnut infektioriski, liikkumisen rajoitteet, ruokailut, liikuntatunnit, kaverisuhteet sekä muut oppimiseen liittyvät seikat.

Kouluun tai päiväkotiin annetaan tietoa sairauden ja hoitojen vaikutuksesta sen hetkiseen tilanteeseen ja siitä, miten koulunkäyntiin liittyvät asiat olisi hyvä järjestää.

Kuntoutusohjaaja keskustee tarvittaessa uudestaan luokkatovereiden kanssa liittyen omaan kouluunsa palaavan potilaan/oppilaan terveydellisistä rajoituksista ja haasteista koulussa tai päiväkodissa.