Haittavaikutuksien vähentämiseksi sädehoito annetaan useissa osissa yleensä 2–5 viikon aikana arkipäivisin. Yksittäinen sädehoitokerta ei vie muutamaa minuuttia kauempaa, mutta potilaan asetteleminen oikeaan asentoon hoitoa varten voi viedä enemmän aikaa. Pienimmät potilaat tarvitsevat sädehoidon ajaksi nukutuksen, jotta potilaan asento saadaan pysymään oikeana koko sädetyksen ajan.

Sädehoito vaikuttaa myös terveisiin soluihin ja siksi sädehoitoalueen läheisten kudosten solut ovat vaarassa. Nykyaikaisilla tekniikoilla sädehoito pystytään varsin hyvin kohdentamaan kasvaimeen, mutta osa annoksesta sekä ns. hajasäteily päätyvät aina myös läheisiin kudoksiin ja tätä kautta syntyy haittavaikutuksia, jotka voivat olla merkittäviäkin, mikäli tarvittava sädehoitoalue on laaja tai potilas on hyvin nuori.

Sädehoidon haittavaikutukset riippuvat siitä, mihin elimiin sädetys kohdentuu. Tyypillisesti sädehoitoalueelle jäävät limakalvot kuivuvat ja ärtyvät ja hoitoalueen iho alkaa punoittaa. Erittävien rauhasten toiminta heikkenee, mikäli sädehoito kohdistuu niihin. Esimerkiksi sylkirauhasten toiminnan heikentyminen voi aiheuttaa suun kuivumista.

Mikäli merkittävä sädeannos osuu luiden kasvulevyjen alueelle, luun kasvu pysähtyy, seuraa kasvuongelmia ja mahdollisesti vartalon epäsymmetriaa.

Keuhkot ja sydän ovat myös herkkiä sädehoidon vaikutuksille ja mikäli näille alueille joudutaan kohdistamaan merkittävä sädeannos, on tämä otettava hoidon jälkeisessä seurannassa huomioon.

Sukupuolirauhasten alueelle annettu sädehoito voi aiheuttaa häiriötä murrosiän kehityksessä ja myöhemmin hedelmällisyydessä.

Lue lisää, miten kemoterapiassa eli solunsalpaajahoidossa huomioidaan hedelmällisyyteen liittyvät haittavaikutukset.