Sairaalassa lasta suojataan infektioilta, etenkin jos hänen neutrofiiliarvonsa ovat matalat.
Käsihygienian merkitys korostuu sairaalassa ollessa, koska sen avulla ehkäistään infektioiden leviäminen osaston sisällä sekä potilaiden välillä.
Jos vanhemmilla ei ole infektiotauteja, he saavat olla lapsensa luona yleensä ympäri vuorokauden ilman rajoituksia. Sisarusten vierailut osastolla ovat mahdollisia vain harvoissa poikkeustapauksissa ja muidenkin vieraiden käynneistä tulee aina erillisesti sopia hoitohenkilökunnan ja lääkärin kanssa.
Infektioita voidaan ehkäistä sairaalassa huolehtimalla hyvin lapsen perushoidosta sekä henkilökohtaisesta hygieniasta. Huomiota tulee erityisesti kiinnittää suun ja ihon puhtauteen.
Solunsalpaajahoidon takia suun limakalvot menevät herkästi rikki ja saattavat olla hyvinkin kipeät. Silloin lapsen suuhun tulee helposti tulehduksia, jotka voivat levitä muualle elimistöön.
Päivittäiset pesut ja suihkussa käynnit kuuluvat normaaliin sairaalan päiväohjelmaan. Lisäksi on huolehdittava ihon kunnosta muun muassa rasvaamalla se pesujen jälkeen. Rikkoutunut ja huonosti hoidettu epäpuhdas iho on aina reittinä ylimääräisille tulehduksille.
Mikäli lapsella on sairaalahoidon aikana, jokin tarttuva tauti, hänet eristetään muista potilaista, jotta tauti ei pääsisi leviämään.
Tarttuvasta taudista riippuen on olemassa erilaisia ohjeita koskien suojautumista. Sairaalan henkilökunta huolehtii tarvittavasta opastuksesta sekä informoinnista.
Syöpää sairastavan lapsen suurentuneen infektioriskin vuoksi vierailuja ja liikkumista kodin ulkopuolella paikoissa, joissa on ulkopuolisia ihmisiä, tulee rajoittaa erityisesti silloin, jos lapsi saa erityisen intensiivistä solunsalpaajahoitoa. Tämän tarkoituksena on minimoida riskejä ja välttää sairastumista erilaisiin tarttuviin tauteihin, jotka saattaisivat viivästyttää suunnitellun hoidon etenemistä.
Julkiset paikat ja julkiset kulkuvälineet eivät ole sallittuja. Infektioriskin vuoksi ei siis ole turvallista kulkea esimerkiksi bussilla, junalla tai metrolla tai käydä kauppakeskuksissa, elokuvateattereissa tai ravintoloissa. Pienet ulkoilmatapahtumat ja normaali ulkoilu ovat kuitenkin sallittuja. Kuljetus sairaalan ja kodin välillä tapahtuu joko omalla autolla tai taksilla.
Lisäksi syöpään sairastunut lapsi ei saa hoitojen alkuvaiheessa käydä koulussa tai päivähoidossa. Lupa palata kouluun ja päivähoitoon tulee aina saada hoitavalta lääkäriltä ja paluu päivähoitoon syöpähoidon aikana on mahdollista vain harvoin.
Lapsella on paljon rajoituksia, mutta kuitenkin olisi hyvä pyrkiä elämään mahdollisimman normaalia ja tasapainoista elämää. Tuttu arki rajoituksineen luo turvallisuutta muuttuneessa tilanteessa.
Vaikka lapsella on syöpä, hänellä on kuitenkin edelleen samat tarpeet ja halut tehdä asioita, kuin muillakin ikätovereilla. Kavereita voi tavata, mutta mielellään vain muutamia kerrallaan, sisällä tai ulkona. Kavereiden tulee kuitenkin olla aina ehdottomasti terveitä. Muita vierailuita ja juhlia kannattaa miettiä aina veriarvojen perusteella, sekä kysyä hoitavan lääkärin mielipidettä asiasta. Sisätiloissa infektiotartunnan saa herkemmin ja siksi isoja ihmisjoukkoja on syytä välttää.
Lapsi voi ulkoilla perheen ja kavereiden kanssa kuten ennenkin. Jos hän liikkuu konttaamalla, hänen ei pidä antaa kontata yleisten tilojen lattioilla. Hiekkalaatikolla lapsi saa leikkiä, kunhan hän ei maistele hiekkaa.
Kodin siivouksessa ei tarvitse käyttää erityisiä desinfektioaineita, vaan tavanomainen puhtaus riittää. Käsihygieniaan tulee kiinnittää erityistä huomiota: huolellisella saippuapesulla pärjää hyvin.
Lapsen syöpäsairaus ei yleensä aiheuta erikoisjärjestelyjä sisarusten koulunkäynnille tai hoitopaikassa olemiselle, mutta kyseisiin paikkoihin on hyvä kertoa perheen muuttuneesta tilanteesta.