Spastisuuden hoito

Spastisuutta voidaan helpottaa esimerkiksi lääkehoidoilla tai leikkauksella. Sopiva hoitomuoto määräytyy yksilöllisesti spastisuuden asteen ja lapsen toimintakyvyn mukaan.

​Spastisuudella tarkoitetaan lihaksen liikenopeuteen liittyvää venytysrefleksin aktiivisuutta, jolloin nopea lihasvenytys tuottaa liioitellun lihassupistuksen. Kyseessä on aivoissa olevan ylemmän liikehermon vaurio. Aivojen antaessa käskyn haluttuun lihakseen, jarrutusvoima puuttuu kokonaan. Spastisessa lihaksessa epänormaalisti kohonnut jänteys vastustaa lihaksen venymistä liikenopeuden kasvaessa tai kun tietty liikenopeus tai nivelkulma ylitetään. Mitä nopeammin liikkeen yrittää suorittaa, sitä voimakkaammin lihas vastustaa liikettä.

Botuliinihoito

Botuliinihoidot otettiin käyttöön CP-lasten spastisuuden hoitoon 1990-luvun puolivälissä. Ensimmäinen virallinen ja edelleen yleisin käyttöaihe on CP-vammaisten varpaillakävely (pohjespastisuus). Käyttöaiheet ovat sittemmin laajentuneet.

Botuliinitoksiinia pistetään suoraan spastisen lihaksen sisään. Tavoitteena on yksittäisen lihaksen väliaikainen heikentäminen, jonka vaikutus kestää noin 3–6 kuukautta. Vähentämällä liiallista lihasjänteyttä eli lihastonusta saadaan parannettua lapsen toiminnallisuutta. Lapsen on helpompi käyttää tukia (ortooseja) tai lastoja. Botuliini vähentää myös kipua. Vaikeimmissa muodoissa hygienia helpottuu, kun esimerkiksi vaippojen vaihto onnistuu paremmin. Hoidon vaikutus näkyy parhaiten silloin, kun lihakset ovat vielä joustavia.

Botuliinihoitoon tulee aina liittää kotihoito-ohjelma, joka sisältää vanhempien avustamat venytykset sekä yksittäiset kotiharjoitteet.

Botuliiinihoidon vaikuttavuutta voidaan vahvistaa tietyissä tilanteissa kipsihoidoilla, sähköstimulaatiohoidoilla ja erilaisilla lastahoidoilla, jolloin heikennettyä lihasta venytetään tai toiminnan kannalta tärkeää niveltä ohjataan parempaan asentoon.

Baklofeenihoito

Botuliinihoito ei sovellu kokonaisvaltaiseen ja laaja-alaisen spastisuuden hoitoon. Silloin spastisuuden hoitoon CP-lapsilla käytetään tavallisimmin suun kautta annettavaa baklofeenia. Baklofeeni vaikuttaa keskushermostotasolla selkäytimessä, jolloin spastisuus vähenee.

Tarvittaessa baklofeeni-lääke voidaan ohjata suoraan selkäytimeen myös ihon alle laitettavan lääkepumpun ja katetrin kautta.

Suoraan selkäytimeen ohjattavan eli intratekaalisen baklofeenihoidon (ITB) aihe on vaikea spastisuus tai vaikeat lihasspasmit eli lihaksen supistustilat. Edellytyksenä on, että suun kautta otettavalla lääkityksellä ei ole päästy riittävään vaikutukseen tai siihen liittyy sivuvaikutuksia. Sivuvaikutukset ITB:ssä jäävät hyvin vähäisiksi, koska moninkertaisesti pienemmillä annoksilla saadaan sama vaikutus

Lue lisää ritsotomialeikkauksesta, joka on yksi kohonneen lihasjänteyden hoitomuodoista.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Päivitetty 9.9.2017 19:07