Sähköstimulaatio

Ihon läpi johdettavalla kutinatason sähköstimulaatiolla voidaan hoitaa ja aktivoida lihaksia.

​Lihasheikkous on CP-vammaisilla tavallista. Vaikka kyseessä olisi spastinenkin lihas, käyttämätön lihas on aina heikko. Nykytietämyksen mukaan CP-vammaan liittyy oleellisesti myös tunto-ongelmia eli sensorisia ongelmia. Tyypillisesti CP-lapsilla on tuntoyliherkkyyttä käsissä ja jaloissa (myös pään ja kasvojen alueella), syvä- ja asentotunnon heikkoutta (huono proprioseptiikka) ja tasapainonaistin herkkyyttä, mikä näkyy vaikeutena vaihtaa asentoja.

Sähköstimulaatiota (mA) eli neuromuskulaarista elektrostimulaatiota (NMES) voidaan käyttää kutinatuntemustasolla (sensorinen) tai lihassupistustasolla (motorinen). Sensorinen sähköstimulaatio vie tietoa kyseisestä raajan lihaksesta tai kehon alueesta vastaaviin aivojen tuntoaivokuoren säätelyalueisiin.

Sähköstimulaatio voidaan toteuttaa kotona vanhempien antamana tai fysio- ja toimintaterapiatilanteissa.

Sähköstimulaatiota CP-vammaisilla voidaan harkita muun kuntoutuksen rinnalle tilanteissa, jossa

  1. Lapsi ei ”löydä” tai tiedosta haluttua eriytynyttä liikettä, esimerkkinä nilkan koukistusliike. Sensorisen tason sähköstimulaatio helpottaa eriytyneen aktiivisen liikkeen löytymistä. Pelokkaan lapsen kohdalla kannattaa aloittaa tuntotiedon lisääminen esimerkiksi vibraatio- eli värinähoidolla.
  2. Lapsella on lihasheikkoutta tai lihasheikkouden arvioidaan haittaavan oleellisesti motorista kehittymistä. Tällöin harkitaan sensorisen tai motorisen tason sähköstimulaatiota. Tähänastinen käytäntö on osoittanut, että sensorisen tason sähköstimulaatio on useimmiten riittävää motorisen oppimisen vauhdittamiseksi. Kun hoito annetaan aktiivisen liikeharjoituksen yhteydessä kotona tai terapiatilanteessa, saadaan motorista oppimista edistettyä.
  3. Spastista lihasta voidaan ”rentouttaa” matalataajuisella sähköstimulaatiolla.
  4. Mikrovirtahoidolla (uA) voidaan parantaa kireän lihaksen aineenvaihduntaa ja vähentää venytyskipua. Kireiden lihasten rentoutumisen kautta saadaan passiivista liikelaajuutta lisättyä.

Hoito toteutetaan kotona tiiviinä jaksona 4–5 viikon ajan (viitenä päivänä 30–60 minuuttia päivässä) ja siihen on hyvä yhdistää aktiiviset harjoitukset, venytykset tai lastahoito.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Päivitetty 9.9.2017 19:09