Mitä on lasten kuntoutus?

Kuntoutuksen tavoitteena on lapsen toimintakyvyn parantaminen arjessa ja kehityksen poikkeavuudesta aiheutuvan haitan lieventäminen.

Kuntoutusarviossa määritetään lapsen kehityksen haasteet ja arvioidaan lapsen toimintakyky arjessa. Kuntoutus on näiden kehityksen poikkeavuuksien aiheuttaman haitan lieventämistä, lapsen kehityksen ja kasvatuksen ja perheen tukemista.

Kuntoutusarvio voidaan tehdä joko sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Kuntoutustyöryhmään kuuluvat lääkäri, tarpeen mukaan erityistyöntekijät (psykologi, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti), kuntoutusohjaaja/sosiaalityöntekijä ja hoitaja. Kuntoutussuunnitelma laaditaan lapselle yhdessä vanhempien ja kuntoutustyöryhmän kanssa.

Hyvän kuntoutuksen tulee olla tasapuolista, oikeudenmukaista ja ottaa huomioon paikalliset resurssit. Kuntoutus perustuu saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön ja valtakunnallisiin hyvän kuntoutuksen käytäntöihin. Kuntoutukselle on asetettava realistiset, konkreettiset sekä mitattavat lähi- ja pitkän ajan tavoitteet. Lapsille, joilla on arjen toimintakykyä rajoittavia motoriikan, puheen pulmia, voidaan järjestää tarpeen mukaan yksilöllistä puhe-, fysio-, puhe- tai toimintaterapiaa. Keskeistä on lisäksi lapsen lähiympäristön (perhe, päiväkoti, koulu) ohjaaminen lapsen kanssa toimimiseen ja lapsen motoriikan tukemiseen.

Lääkinnällinen kuntoutus toteutuu usein pienillä lapsilla yksilökuntoutuksena: kuten fysioterapiana, puheterapiana, toimintaterapiana. Terapiat voi toteutua kunnallisen tai yksityisen fysio-, puhe- tai toimintaterapeutin toteuttamana.

Kela järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta lapselle, jolla on sairauteen tai vammaan liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite, joka aiheuttaa huomattavia vaikeuksia osallistumisessa ja suoriutumisessa kotona, päiväkodissa tai koulussa.

Lue lisää

Fysioterapia

Fysioterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on tukea lasta liikkumaan ja toimimaan arjessa. Fysioterapian tavoitteet asetetaan yhdessä lapsen, tämän läheisten ja terapeutin kesken. Fysioterapeutin tehtävänä on auttaa löytämään uusia lasta tukevia toimintatapoja. Lapsen kuntoutumisen kannalta on olennaista, että koko lapsen lähipiiri – perhe ja päiväkoti tai koulu – sitoutuvat tavoitteisiin, koska varsinainen harjoittelu ja taitojen omaksuminen tapahtuvat arjessa toimimalla.

Puheterapia

Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä, lievittää ja poistaa kommunikoinnin häiriöitä sekä niihin liittyviä kontaktin, vuorovaikutuksen, kehityksen ja oppimisen ongelmia. Häiriöitä voi olla kielen, puheen, äänen, syömisen, nielemisen, kuulon, lukemisen tai kirjoittamisen alueella. Puheterapeutti on myös puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen sekä kommunikoinnin apuvälineiden asiantuntija.

Puheterapian tavoitteena on lapsen mahdollisimman hyvä toiminta- ja kommunikaatiokyky jokapäiväisessä elämässä. Puheterapian avulla voidaan vaikuttaa sekä lapseen itseensä että hänen ympäristöönsä, esimerkiksi ohjaamalla vanhempia tukemaan lapsensa kielenkehitystä arjen tilanteissa, huomioimaan lapsen kontaktialoitteet, käyttämällä lapsen kanssa tukiviittomia tai kuvakommunikaatiota.

Lapsen terapiakäyntien ohessa on tärkeää vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ja terapian tarkoituksenmukainen jaksottelu. Lisäksi puheterapeutti ohjaa vanhempia aktivoimaan lapsen kielenkehitystä arjen tilanteissa.

Puheterapian tavoitteena on lapsen aktiivinen osallistuminen ja toiminta arjessa.

Toimintaterapia

Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on tukea lapsen motoristen taitojen ja hahmottamisen kehitystä, osallistumista leikkiin, koulunkäyntiin, harrastamiseen ja itsestä huolehtimiseen. Toimintaterapiasta hyötyvät lapset, joilla on sairaudesta, vammasta tai kehityksen poikkeavuudesta johtuvia vaikeuksia selvitä arjen toiminnoista.

Toimintaterapia toteutuu tavoitteellisissa leikki- ja toimintatilanteissa, joita suunnitellaan yhdessä lapsen kanssa tämän mielenkiinnon mukaan. Menetelminä käytetään esimerkiksi leikkejä, pelejä, rakenteluja ja luovia toimintoja. Terapiassa toiminta on tarpeeksi haastavaa, hauskaa ja onnistumisen kokemuksia antavaa. Tällöin lapsen käsitys omasta itsestä vahvistuu ja hänen on helpompi selviytyä arjessa. Toimintaterapia on usein yksilöllistä, mutta se voi olla myös pari- tai ryhmämuotoista.

Toimintaterapeutti ohjaa myös vanhempia sekä päiväkodin tai koulun henkilökuntaa. Lapsen kehitystä ja oppimista tukevia keinoja arkipäivän tilanteisiin suunnitellaan yhdessä.

Ohjauksellinen työskentely lähiverkoston kanssa tai toimintaterapia toteutuu vastaanottokäynteinä, koti-, koulu- tai päiväkotikäynteinä.

Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennus on toimintaa, joka auttaa lasta ja perhettä hyväksymään vamman ja sopeutumaan sen aiheuttamaan haittaan. Sopeutumisvalmennuksella on oma tärkeä paikkansa kuntoutuksen alueella. Sairaalajaksojen luonteen muuntuessa perheiden saama informaatio saattaa pilkkoutua. Vertaistuen luonteva osa sairaalassa voi jäädä vähemmälle. Kohtaaminen ja hyvä vuorovaikutus ovat eri alueilla perheen kanssa työskentelevien henkilöiden tärkeitä ominaisuuksia.

Sopeutumisvalmennus tulisi tehdä tiiviimmässä yhteistyössä kuntoutuksesta vastaavan hoitotiimin kanssa.

Sopeutumisvalmennusta järjestää mm. Kela ja potilasyhdistykset.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Katso lisää