Arki kuntouttaa − kuntoutusvinkkejä kotiin

Lapsen oppiminen toteutuu parhaiten lapsen omassa arkiympäristössä, jossa mahdollistuvat uuteen taitoon tarvittavat lukuisat toistot.

​Arjen tavoitteet ohjaavat kuntoutuksen suunnittelua. Tavoitteet tehdään yhdessä lapsen ja perheen kanssa. Kun tavoitteet ovat kuntoutujalle ja perheelle merkityksellisiä, niiden saavuttamiseen on helpompi sitoutua arjessa.

"Aino on 12 kk ikäinen tyttö, joka on oppinut istumaan, liikkuu peppukiitämällä, ei pääse istuma-asennosta pois, koska hänen on vaikea tukeutua vasempaan käteen. Seisotettaessa vasen jalkaterä on päkiällä."

"Eevi on 1 v ja 3 kk ikäinen poika, joka ryömii. Vetää itsensä käsillä tukea vasten ylös. Seistessä varvastaa molemmilla jaloilla. Hän kuolaa runsaasti ja suu on paljon auki."

Esimerkki 1. Tavoitteena voisi olla esimerkiksi siirtyminen istuma-asennosta konttausasentoon.

Esimerkki 2. Tavoitteena voisi olla itsenäinen potalta ylösnousu jalkapohjat alustalla.

Kuntoutuksessa arjen merkitys korostuu. Päivittäin tapahtuvat pukemiset, riisumiset, syömiset ja peseytymiset ovat oivia tilanteita harjoitella uusia taitoja. Lasta kannustetaan ja motivoidaan olemaan aktiivinen näissä toiminnoissa. Tarvittaessa lasta ohjataan ja autetaan suorittamaan tehtävä loppuun.

Vanhemmat voivat saada apua fysio-, puhe- ja toimintaterapeuteilta rakentaakseen arjesta kuntouttavan.

Leikki-ikäinen

Lapsi ei leiki oppiakseen mutta oppii leikkiessään. Leikki on lapselle hyvä ja luontainen tapa oppia. Leikkiäkin tärkeämpää on leikkisyys. Itse tekemisen sisällöllä tai ”järkevyydellä” ei ole niin suurta merkitystä kuin vastavuoroisen suhteen ylläpitämisessä lapseen ja vanhemman oma innostus.

Liikkuminen ja leikkiminen

Lapsen ensimmäiset leikit leikitään aikuisen sylissä tai hoitopöydällä. Aivan pieni lapsi leikkii omilla jaloillaan ja käsillään, ja hakee niistä tuntoaistimuksia. Varmista ja ohjaa, että lapsi vie molempia käsiä suuhun ja tutkii varpaitaan molemmilla käsillään. Jos näin ei tapahdu luontaisesti, niin ohjaa lasta viemään myös heikompi käsi suuhun ja varpaisiin. Auta ja ohjaa lasta tuomaan molemmat kädet mukaan esimerkiksi taputtamiseen tai tarttumaan isoon palloon kahdella kädellä.

Tukeva istuma-asento on edellytys käsien
käytölle

Käsien yhteistyön ja hienomotoriikan kehittymisen kannalta on tärkeää leikkiä sellaisessa asennossa, jossa kummankin käden käyttäminen on mahdollisimman helppoa. Hyvä, tukeva istuma-asema edesauttaa kummankin käden käyttämistä. tarvittaessa istuma-asentoa voi tukea selän ja vartalon alueelta, riippuen lapsen omasta taidosta istua.

Jos leikkiessä toinen käsi "unohtuu", ohjaa käsi mukaan toimintaa lapsen hartiasta. "Unohtuminen" johtuu useimmiten heikosta tuntotiedosta.

Vatsamakuuasento on hyvä leikkiasento

Painon kannatuksen ohjaaminen kehon heikommalle puolelle on tärkeä aloittaa heti, kun puoliero havaitaan, usein jo alle vuoden iässä. Vatsamakuuasennossa ja kyynärnojassa lasta ohjataan siirtämään ja kannattamaan painoaan myös heikommalle puolelle. Vatsamakuulla leikkiminen aktivoi vartalon ojennuspuolta, ohjaa lantion suoraksi, venyttää lonkan koukistajia ja vahvistaa painovoimaa vastaan työskentelyä.

Myöhemmin lasta ohjataan tukeutumaan suorille käsivarsille ja konttausasentoon. Tukeutuessaan avoimiin kämmeniin lapsi saa syvätunnon kautta tietoa ja kokemuksia koko kehosta.

Konttaaminen harjaannuttaa asentojen
vaihtamista

Lasta kannustetaan liikkumaan kontaten, jos se on mahdollista. Konttaaminen harjaannuttaa lasta asennosta toiseen siirtymiseen. Lapsi oppii muun muassa vartalon kiertoja, jalkojen vuorotahtia, keskivartalon hallintaa ja käsiin tukeutumista. Samalla konttaaminen edistää myös käsien tuntotietoa ja käsien käyttöä.

Kasvotusten leikkiessä reagointi lapsen
tunteisiin onnistuu parhaiten

Pienet lapset leikkivät mielellään lattialla. Jos lapsi ei istu itsenäisesti, voit tukea lasta edestä tai takaa. Kasvotusten leikkiessä vanhempi pystyy reagoimaan lapsen tunteisiin omalla katseellaan ja ilmeillään.

Tekemistä kannattaa sanoittaa ääneen

Kaikkea tekemistä on hyvä myös sanoittaa, eli puhua ääneen mitä itse tekee ja mitä toivoo lapsen tekevän. Esimerkiksi: ”Nyt vieritän sinulle pallon, ota pallo kahdella kädellä kiinni”.

Sivuistunta, risti-istunta ja täysistunta
leikkiasentoina

Sivuistunta, risti-istunta ja täysistunta ovat hyviä leikkiasentoja. Sivuistunnassa lapsi harjoittelee tukeutumista toiseen yläraajaan, jolloin toinen yläraaja on vapautettu leikkiin.

Ohjaa lapsi leikkimään asennossa molemmin puolin. Sivuistunnassa lapsen vartalo on aktiivinen.
Risti-istunnassa molemmat kädet vapautuvat leikkiin. Lasta kannattaa kannustaa käyttämään heikomman puolen kättä aktiivisesti leikkimiseen ja tukeutumiseen. Täysistunnassa takareiden lihaksiin saadaan venytystä. Sijoittamalla lelut vartalon molemmille puolille saadaan vartalon kiertoa aktivoitua. Vartalon kiertoliikettä tarvitaan sujuvaan kävelyyn.

Jalkojen välissä istuminen ei ole suositeltava
asento

Lapsi saattaa itse valita mieluiten leikkiasennokseen jalkojensa välissä istumisen. Tämä ei ole kuitenkaan vartalon hallinnan vahvistamisen ja lonkkien normaalin kehityksen kannalta suositeltava leikkiasento. Lapsi hyötyy monipuolisista leikkiasennoista.

On tärkeää, että lapsi itse tai ohjattuna siirtyy asennosta toiseen. Siirtymätilanteissa painonsiirrot puolelta toiselle ja vartalon hallinta kehittyvät.

Kyykistyminen ja kyykyssä leikkiminen

Kyykistyessään lapsi vahvistaa molempien alaraajojen lihaksistoa ja tasapainoa. Kyykyssä leikkiessä saadaan hyvä venytys pohkeisiin. Ohjaa lapsen paino tasaisesti molemmille alaraajoille. Harjoittele kyykyssä painon viemistä vuorotellen päkiöille ja kantapäille (rullaus), tämä vahvistaa jalkaterän lihaksia ja ylläpitää nivelten liikkuvuutta. Jalan liikkuvuus on tärkeää lapsen opetellessa seisomaan ja kävelemään.

Seisomisen harjoittelu

Seisomisen harjoittelu aloitetaan usein seisomatelineessä. Seisomisen harjoittelu on hyvä aloittaa noin vuoden iässä.

  • Seisomatelineessä lapsi:
  • Oppii kuormittamaan molempia alaraajojaan symmetrisesti.
  • Luustolle saadaan kuormitusta, lonkille ja alaraajojen nivelille hyvä kuormitusasento.
  • Tarvittaessa saadaan venytystä alaraajojen kireille lihaksille.

Seisomatelineen käyttöä jatketaan tarvittaessa koko lapsuusajan.

Seisomaharjoittelussa voidaan tarvittaessa korjata lapsen jalkaterien ja alaraajojen linjausta yksilöllisesti valmistetuilla pohjallisilla tai ortooseilla. Myös tuntotietoa tai jänteen venyvyyttä lisääviä sähköhoitoja voidaan käyttää seisomaharjoitteissa. Tuetussa seisoma-asennossa on hyvä katsella kirjaa ja harjoitella samalla silmän ja käden yhteistyötä.

Leikki-ideoita

Vauvattaminen

Vauvattaminen on pienen vauvan kanssa motorisen liikkeen tuottamista vuorovaikutuksen kehittymisen tueksi. Vauvan ollessa selinmakuulla vie molempia käsiä sivulle ja yhteen (”halausliike”), vuorotellen käsiä kohti kattoa, tee käsillä perhosliikettä, tuo vauvan polvia vuorotellen kohti vatsaa.

Mitä on vauvattaminen? (Väestöliitto)

Piilo- ja kukkuuleikit

Mene ”piiloon” omien käsien taakse tai yllätä vauva tyynyn takaa sanomalla "Kukkuu!”

Huivileikki

Kutittele vauvaa huivilla tai peitä vauva huivin taakse pieneksi hetkeksi kokonaan.

Mittarimatoleikki

Vanhemman sormet kulkevat lapsen keholla mittarimadon tavoin, samalla sanoittaa ”mittarimato mittaa kättä - kuinka pitkä se onkaan”: mittarimato kulkee kehon eri osiin.

Kääretorttuleikki

Lasta rullaillaan edestakaisin lattialla sanoen ”näin leivotaan kääretorttua”, lasta silitetään käsin ”nyt levitetään hilloa”, lasta kosketellaan sormenpäillä ”nyt sirotellaan sokeria”.

Nuotanveto ja soutaminen

Jalkapohjat vastakkain tai lapsen kanssa haaraistunnassa sylikkäin. Voi lisätä lorun:
”Vedetään nuottaa, saadaan kaloja,
kissalle kiisket, koiralle kuoreet,
isot kalat syödään, pienet kalat myydään”

Eläinleikit

Matkitaan lattialla konttausasennossa kissaa, koiraa, lehmää, ponia, leijonaa, dinosaurusta jne.

Autolla ajaminen

Sylikkäin istuen pidetään kiinni ”ratista”: kurvaillaan ja kallistellaan molemmille puolille, jarrutellaan ja lähdetään liikkeelle eteen sekä taakse.

Palloleikit

  • Pallolla voi leikkiä istuen, seisten tai maaten.
  • Palloja voi heittää, ottaa kiinni, vierittää, kantaa ja pompottaa.
  • Pallolla voi myös hieroa lasta.
  • Erikokoiset pallot vaativat erilaisia otteita. Palloja on saatavilla monista eri materiaaleista. On myös palloja, joiden pinnassa on koloja, jolloin lapsen on helpompi tarttua niihin. Kokeile myös ilmapalloja.
  • Pallolla voi keilata kumoon esineitä, joiden pystyyn nostamisessa hyödynnetään kahta kättä. Pienen pallon heittelyä voi harjoitella myös yhdellä kädellä – silloin harjaantuu myös voimansäätely ja etäisyyksien arviointi.

Ruokailutilanteet ja pukeutuminen

Ruokailuasento

Ruokaillessa lapsen on hyvä istua pöydän ääressä. Istuma-asennon on hyvä olla symmetrinen ja riittävästi tuettu, jotta lapsen on mahdollisimman helppo käyttää käsiään. Tarvittaessa asento voidaan tukea vyöllä. Tuki jalkojen alla auttaa säilyttämään hyvän ruokailuasennon.

Houkuttele lasta poimimaan pöydältä sopivan kokoista sormiruokaa. Joskus lapsi tarvitsee konkreettista mallittamista eli sitä, että aikuinen ohjaa lasta viemään kädessä olevan ruuan suuhun. Jos pöydältä poimiminen on vielä lapselle liian vaikeaa, voi vanhempi sijoittaa ruuan lapsen käteen ja ohjata liikettä suuhun.

Sormiruokailu

Itsenäisen ruokailun harjoittaminen voidaan aloittaa sormiruokailulla, sillä se lisää käden tuntotietoa. Tuntotietoa on hyvä ”herätellä” vibraamalla tai täristämällä; samalla lapsi harjoittelee tarttumista ja irrottamista sekä käden kohdistamista.

Pukeutumisen harjoittelu

Lapsen motoriikan haasteista riippuen paras pukeutumispaikka voi olla hoitopöytä, syli, pukeutumispenkki, matto lattialla tai sohvan nurkka. Lasta voi pukea myös lapsen seistessä. Kannusta lasta olemaan itse aktiivinen pukeutumistilanteissa: esimerkiksi ”työnnä jalka lahkeeseen”.

Peiliä voi hyödyntää pukemisessa, niin lapsi näkee mitä tekee ja hahmottaa kehoaan helpommin.

Isomman lapsen kanssa pukemisen hankalia kohtia voi lapsen kanssa harjoitella pukemalla nukkea ja sanoittamalla pukemista samalla tavalla kuin lasta pukiessa.

Pukemisessa ja riisumisessa voi hyödyntää vaikka lorua:

”Missä on Kallen oikea käsi – hups se meni hihaan.
Missä on Kallen vasen käsi – hups se meni hihaan.
Missä on Kallen oikeat varpaat – laitetaan niihin sukka.
Missä on Kallen vasemmat varpaat – niihinkin sujahti sukka.
Hyvä Kalle Hyvä Kalle nyt saa taputtaa.
Hyvä Kalle Hyvä Kalle nyt saa taputtaa.”


Edellinen sivuOsion aloitussivulle