| Ohjaa leikissä vauvan käsiä ja jalkoja | Lapsen ensimmäiset leikit leikitään aikuisen sylissä tai hoitopöydällä. Aivan pieni lapsi leikkii omilla jaloillaan ja käsillään, ja hakee niistä tuntoaistimuksia. Varmista ja ohjaa, että lapsi vie molempia käsiä suuhun ja tutkii varpaitaan molemmilla käsillään. Jos näin ei tapahdu luontaisesti, niin ohjaa lasta viemään myös heikompi käsi suuhun ja varpaisiin. Auta ja ohjaa lasta tuomaan molemmat kädet mukaan esimerkiksi taputtamiseen tai tarttumaan isoon palloon kahdella kädellä. |
| Tukeva istuma-asento on edellytys käsien käytölle | Hyvä, tukeva istuma-asema edesauttaa kummankin käden käyttämistä. Tarvittaessa istuma-asentoa voi tukea selän ja vartalon alueelta, riippuen lapsen omasta taidosta istua. Jos leikkiessä toinen käsi "unohtuu", ohjaa käsi mukaan toimintaa lapsen hartiasta. "Unohtuminen" johtuu useimmiten heikosta tuntotiedosta. |
| Vatsamakuuasento on hyvä vauvan leikkiasento | Painon kannatuksen ohjaaminen kehon heikommalle puolelle on tärkeä aloittaa heti, kun puoliero havaitaan, usein jo alle vuoden iässä. Vatsamakuuasennossa ja kyynärnojassa lasta ohjataan siirtämään ja kannattamaan painoaan myös heikommalle puolelle. Vatsamakuulla leikkiminen aktivoi vartalon ojennuspuolta, ohjaa lantion suoraksi, venyttää lonkan koukistajia ja vahvistaa painovoimaa vastaan työskentelyä. Myöhemmin lasta ohjataan tukeutumaan suorille käsivarsille ja konttausasentoon. Tukeutuessaan avoimiin kämmeniin lapsi saa syvätunnon kautta tietoa ja kokemuksia koko kehosta. |
| Konttaaminen harjaannuttaa asentojen vaihtamista | Lasta kannustetaan liikkumaan kontaten, jos se on mahdollista. Konttaaminen harjaannuttaa lasta asennosta toiseen siirtymiseen. Lapsi oppii muun muassa vartalon kiertoja, jalkojen vuorotahtia, keskivartalon hallintaa ja käsiin tukeutumista. Samalla konttaaminen edistää myös käsien tuntotietoa ja käsien käyttöä. |
| Kasvotusten leikkiessä voi reagoida lapsen tunteisiin | Pienet lapset leikkivät mielellään lattialla. Jos lapsi ei istu itsenäisesti, voit tukea lasta edestä tai takaa. Kasvotusten leikkiessä vanhempi pystyy reagoimaan lapsen tunteisiin omalla katseellaan ja ilmeillään. |
| Tekemistä kannattaa sanoittaa ääneen | Kaikkea tekemistä on hyvä myös sanoittaa, eli puhua ääneen mitä itse tekee ja mitä toivoo lapsen tekevän. Esimerkiksi: "Nyt vieritän sinulle pallon, ota pallo kahdella kädellä kiinni". |
| Sivuistunta, risti-istunta ja täysistunta leikkiasentoina | Sivuistunta, risti-istunta ja täysistunta ovat hyviä leikkiasentoja. Sivuistunnassa lapsi harjoittelee tukeutumista toiseen yläraajaan, jolloin toinen yläraaja on vapautettu leikkiin. Ohjaa lapsi leikkimään asennossa molemmin puolin. Sivuistunnassa lapsen vartalo on aktiivinen. Risti-istunnassa molemmat kädet vapautuvat leikkiin. Lasta kannattaa kannustaa käyttämään heikomman puolen kättä aktiivisesti leikkimiseen ja tukeutumiseen. Täysistunnassa takareiden lihaksiin saadaan venytystä. Sijoittamalla lelut vartalon molemmille puolille saadaan vartalon kiertoa aktivoitua. Vartalon kiertoliikettä tarvitaan sujuvaan kävelyyn. |
| Jalkojen välissä istuminen ei ole suositeltavaa | Lapsi saattaa itse valita mieluiten leikkiasennokseen jalkojensa välissä istumisen. Tämä ei ole kuitenkaan vartalon hallinnan vahvistamisen ja lonkkien normaalin kehityksen kannalta suositeltava leikkiasento. Lapsi hyötyy monipuolisista leikkiasennoista. |
| Kyykistyminen ja kyykyssä leikkiminen | Kyykistyessään lapsi vahvistaa molempien alaraajojen lihaksistoa ja tasapainoa. Kyykyssä leikkiessä saadaan hyvä venytys pohkeisiin. Ohjaa lapsen paino tasaisesti molemmille alaraajoille. Harjoittele kyykyssä painon viemistä vuorotellen päkiöille ja kantapäille (rullaus), tämä vahvistaa jalkaterän lihaksia ja ylläpitää nivelten liikkuvuutta. Jalan liikkuvuus on tärkeää lapsen opetellessa seisomaan ja kävelemään. |