Pyörtyminen
Usein ennen pyörtymistä henkilöllä on hetkellisesti huimaava, epävarma tai pahoinvoiva olo ja silmissä sumenee. Kaatumisen jälkeen henkilön tajunta palaa nopeasti mutta olo voi olla väsynyt ja säikähtänyt. Kaatumisen jälkeen henkilöllä voi olla muutamia nykinöitä vartalolla ja raajoissa (alle 15 sekunnin ajan). Pidempi nykinäoire ei sovi pyörtymiseen vaan viittaa epilepsiakohtaukseen.
Pyörtymiseen johtava tyypillinen tilanne on esimerkiksi nopea pystyyn nousu, seisominen pitkään paikallaan, verinäytteen otto tai muuten jännittävä tilanne. Nestehukka esimerkiksi kuuman ilman, ripulin tai oksentelun vuoksi altistaa pyörtymiselle.
Pyörtyminen johtuu verenkierron väliaikaisesta, lyhytkestoisesta säätelyhäiriöstä, jonka takia aivojen verensaanti on hetkellisesti riittämätön. Tilanne korjautuu nopeasti makuuasennossa.
Miten toimin?
Pyörtyminen ei ole vaarallista. Pyörtynyt palaa nopeasti tajuihinsa, mutta hänen kannattaa levätä hetki makuulla ja hänen jalkojaan voi nostaa hiukan yläviistoon. Pyörtymisen esioireidenkin aikana helpottaa, jos mennään makuulle ja nostetaan jalkoja ylemmäksi tai kumarrutaan istuma-asennossa vieden päätä jalkojen väliin.
Milloin yhteys lääkäriin?
Tyypillisen pyörtymisen vuoksi ei tarvita lääkärin tutkimuksia. Lyhytkestoinen tajunnanmenetys voi kuitenkin johtua myös sellaisista syistä, joiden vuoksi tarvitaan tutkimuksia ja hoitoa.
Jos pyörtymistilanne ei sovi yllä esitettyyn kuvaukseen ja tilanteisiin, jos se liittyy fyysiseen rasitukseen tai on toistuvaa, tarvitaan lääkärin arviota.
Edellinen sivuSeuraava sivu