Jalkaterän ja varpaiden murtumat

Jalkaterän ja varpaiden murtumat ovat lapsilla yleisiä. Jalka on saattanut jäädä puristuksiin, vääntyä tai saada suoran iskun. Kantaluu voi murtua korkealta hyppäämisen tai jaloilleen putoamisen seurauksena.

​​​Oireena vammasta on aristus, kipu, turvotus ja mustelmat vamma-alueella eikä jalalla kävely välttämättä onnistu. Diagnoosi tehdään yleensä röntgenkuvista. Hoitolinjan varmistamiseksi käytetään joskus myös tietokonetomografiatutkimusta. Valtaosa varvas- ja jalkapöydän luiden murtumista voidaan hoitaa kovapohjaisella kengällä tai kipsillä, mutta osa murtumista joudutaan kiinnittämään erilaisilla tukimateriaaleilla (ruuvit, piikit, levyt).

Jalkaterän ja varpaiden murtumiin liittyviä kuvia


Kuva: Jalkaterän murtuman hoidossa käytettäviä tukimateriaaleja.


Kuva: Lyhyt kipsisaapas.

Miten tarkkailen kipsattua raajaa?

On yleistä, että alkuun alaraajakipsi tuntuu raskaalta ja kipsiin tottuminen vie aikaa. Kipsatun raajan kipua ja varpaita on hyvä tarkkailla. Kipsatun raajan asettaminen alaspäin aiheuttaa turvotusta, paineen tunnetta ja kipua jalassa. Jalan kohoasento tuo yleensä tähän helpotuksen. Normaalia on, että välittömästi kipsauksen jälkeen jalkapöydässä ja varpaissa on turvotusta. Varpaiden tulee pysyä liikkuvina, lämpöisinä, normaalin värisinä ja tuntevina. Kipsi ei saa painaa, kiristää tai hangata. Kipsi voi myös murtua, rikkoutua tai​ käydä liian väljäksi murtuma-alueen turvotuksen laskettua, jolloin se on yleensä vaihdettava. Kipsin alta tuleva haju voi viitata haavatulehdukseen. Ongelmatilanteissa on otettava hoitavaan yksikköön.


Edellinen sivuOsion aloitussivulle

lapsi; nuori; Ortopedia

Päivitetty  1.10.2019 8.39