Vauvan viestit ja vuorovaikutus
Keskosvauva tarvitsee aikaa ja harjoitusta ollakseen vuorovaikutuksessa perheen ja ympäristön kanssa. Vauva kuluttaa paljon voimavaroja syömiseen, kasvamiseen sekä valo- ja ääniärsykkeiden torjumiseen. Keskosvauva tarvitsee paljon unta ja vanhempien hellää hoivaa.
Vauvan viestien ymmärtäminen ei ole heti helppoa, tarvitaan aikaa, yhdessäoloa ja vuorovaikutusta vauvan kanssa, jotta vauvan hienovaraisia viestejä on helpompi ymmärtää. Ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla saattaa alkuun olla vaikeuksia pysyä hereillä ja kestää ympäristön virikkeitä.
Kuten kaikki vauvat, myös keskosvauva viestii itkulla erilaisia asioita; nälkää, märkää vaippaa, kipua, läheisyyden kaipuuta ja väsymystä. Vanhempi oppii vähitellen tulkitsemaan itkun sävyä. Väsymisen ja levon tarpeen vauva osaa viestiä mm. haukottelulla, silmien sulkemisella, pään kääntämisellä poispäin tai itkulla. Tällöin vauva kaipaa tyynnyttämistä ja lepoa.
Vanhemman on hyvä pyrkiä siihen, että keskosvauva saa määrätä vuorovaikutuksen määrän. Kun vanhempi esimerkiksi katsoo ja puhuu vauvalle samalla, kun liikuttaa häntä, saattaa vauva kääntää katseensa, nukahtaa tai veltostua. Näin vauva viestii, että hän ei ole valmis katsomaan, kuuntelemaan ja liikkumaan yhtä aikaa. Vuorovaikutus kannattaa rajoittaa siihen, että vauva saa pelkästään katsella kasvoja. On tärkeää antaa vauvalle omaa rauhaa, jotta hän voi valmistautua tiiviimpään vuorovaikutukseen. Syöttöhetket ovat erityisen vaikeita monille keskosille, koska keskittyminen syömiseen, katselemiseen ja kuuntelemiseen yhtä aikaa on vaativaa. Syömishetket vaativat vanhemmalta alkuun kärsivällisyyttä ja aikaa.
Keskosen valmius vuorovaikutukseen
"En jaksa vielä" – keskonen voi viestiä seuraavin keinoin
- nopeampi hengitys tai hengityskatkot
- jännittyminen
- ihon kalpeneminen, marmoroituminen tai punoitus
- haukottelu
- hikka
- kehon jänteyden muutos, kuten raajojen ojentelu tai veltostuminen
- äkkiliikkeet ja säpsähdykset
- selän taivuttaminen kaarelle
- kielen työntäminen ulos
- kiihtynyt käytös, joka saattaa kestää pitkään
- katseen kääntäminen pois seurustelun aikana
- nukahtaminen hetkenä, jolloin pitäisi olla hereillä
"Jaksan jo harjoitella" – keskonen voi viestiä seuraavin keinoin
- tasainen hengitys
- tasainen ihonväri
- pehmeät raajojen liikkeet
- hiljainen valppaana olo
- kasvojen ja esineiden tarkastelu
Neuvoja keskosen itsesäätelyn tukemiseen
Pyri luomaan vauvalle rauhoittava ympäristö
Vauva saattaa olla herkkä valoille, äänille ja uusille kokemuksille. Käytä harkintaa erityisesti silloin, kun vauva on väsynyt tai yrittää keskittyä vaikeisiin tehtäviin, kuten syömiseen tai ympäristössä oleviin useisiin ääniin. Vältä paikkoja ja tilanteita, jotka kuormittavat vauvaa liikaa. Herkän vauvan vieminen ruokakauppaan voi tarjota liikaa aistiärsykkeitä. Ajan kanssa vauva kypsyy ja alkaa sietää ärsykkeitä enemmän.
Ota huomioon vauvan oma rytmi
Kunnioita vauvan omaa unirytmiä. Ennenaikaisesti syntyneet vauvat työstävät uni-valverytmiään vielä kotiutumisen jälkeenkin. Tarkkaile vauvan merkkejä siitä, että hän on valmis seurusteluun ja anna vauvan pitää taukoja ja ottaa torkkuja tarpeen mukaan. Alkuun uneliasta vauvaa täytyy toki tarpeen mukaan herätellä syömään, mutta ajan myötä vauva oppii säätelemään syömisrytminsäkin.
Tarjoa vauvalle säännöllinen rytmi arjessa
Vauvoilla on aikuisten lailla tarve tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Se vähentää epätietoisuutta ja auttaa vauvaa jaksamaan paremmin. Pyri luomaan vauvalle selkeä päivärytmi, tutut hoitajat ja sama nukkumapaikka. Järjestäytyneellä ja ennakoitavalla päivärytmillä luot turvallisuuden tunnetta, mikä rentouttaa vauvaa ja edesauttaa uusien taitojen oppimista.
Tue vauvan pyrkimyksiä omatoimisuuteen
Vauvat oppivat vähitellen tekemään itse asioita ja tuntemaan siitä mielihyvää. Vauvalle pienikin yritys tyynnyttää itseään – esimerkiksi nyrkin imeminen – on palkitsevaa ja rohkaisee vauvaa yrittämään uudelleen. Keskosvauva saattaa tarvita tässä apua. Voit esimerkiksi tukea hänen olkapäätään, jotta hän voi imeä nyrkkiään helpommin. Tai voit tukea käsivarrellasi vauvan jalkaa, jotta hän tuntee olonsa vakaammaksi. Pienelläkin tuella on valtava merkitys sille, mitä vauva kokee saavuttavansa.
Muista varovaisuus
Kun vauva on hereillä, siirtele häntä hellästi ja varovasti sekä vältä äkkinäisiä liikkeitä. Ennenaikaisesti syntyneiden vauvojen on vaikea hallita liikkeitään. Vauvan pitäminen vartalon lähellä joko kenguruhoidossa tai ihokontaktissa luo vauvalle turvallisuuden tunnetta ja vähentää levottomuutta.
Keskosen omia keinoja itsesäätelyyn
- käden laittaminen kasvoille tai suuhun
- tutin tai sormen imeminen
- käsien ja jalkojen kurotteleminen
- tarttuminen peittoon, vanhemman sormeen tai esineisiin
- jalkojen tukeminen vuodevaatteisiin
Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys
Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhemman yhdessä olemista, kokemista ja tekemistä ensivuosina. Kun lapselle muodostuu varhaisissa vuorovaikutussuhteissa perusturvallisuuden ja luottamuksen kokemus, se heijastuu myöhempiin ihmissuhteisiin ja luo pohjaa hyvän itsetunnon, minäkuvan ja empatiakyvyn kehittymiselle.
Hyvän varhaisen vuorovaikutuksen tunnusmerkkejä on mm. se, että vanhempi on riittävän herkkä lapsensa viesteille, tulkitsee niitä pääsääntöisesti oikein ja vastaa niihin johdonmukaisesti. Lapselle rakentuu mielikuva: "minä olen hyvä, minun tarpeeni ovat tärkeitä, minusta on iloa, maailma on hyvä, turvallinen ja mielenkiintoinen paikka". Vauvaa hoivatessaan vanhempi välittää katseellaan, kosketuksellaan ja äänenpainoillaan: "sinä olet erityinen, ihana ja rakastettu".
Tukea perheelle
Lapsen syntyminen ennenaikaisesti on aina odottamaton tapahtuma. Lastenpsykiatriset sairaanhoitajat työskentelevät vauvojen perheiden kanssa Uudessa lastensairaalassa, Jorvissa ja Naistenklinikalla. Sairaanhoitaja toimii kiinteässä yhteistyössä hoidosta vastaavan lastenpsykiatrin ja muiden lasta hoitavien tahojen kanssa. Yhteistyö perheen kanssa voi alkaa keskosen sairaalahoitojakson aikana tai vasta kotiutumisen jälkeen.
Tilannetta arvioidaan yhdessä lastenpsykiatrian työntekijöiden kanssa ja perheen on mahdollista saada apua asioiden käsittelyyn. Kypsymättömyydestä johtuen lapsi voi tarvita enemmän tukea kyetäkseen hyvään vuorovaikutukseen. Vanhemmat saavat neuvoja lapsen erityispiirteisiin ja tarpeisiin tutustumiseen.