Usein kysyttyä

Usein kysyttyä -osioon on koottu keskosvanhempia usein askarruttavia kysymyksiä vastauksineen.

​​​

Keskosvauvallani on kuumetta, milloin lääkäriin?

Kuumeileva keskonen (lämpö 38 astetta tai enemmän) tulee aina viedä lääkärin arvioon. Kuumeilevaa keskosta, jonka korjattu ikä on alle 3 kuukautta (lasketusta ajasta kulunut alle 3 kuukautta), ei kuulu viedä terveyskeskuspäivystykseen vaan viipymättä arvioon lasten sairaalapäivystykseen.

Vauvani itkee paljon, mitä tehdä?

Itku on vauvan keino ilmaista itseään. Itkemällä vauva saa vanhemman huomion ja näin vauva varmistaa, että saa riittävästi ruokaa, unta ja kuivan vaipan. Kehitykseen liittyvää itkua esiintyy hyvästä hoidosta huolimatta.

Vauvan itkuisuus:

  • D-vitamiinitipat eivät aiheuta itkuisuutta. Tippojen aloittamisikä vain ajoittuu samaan ajankohtaan kuin  itkuisuus tyypillisesti lisääntyy.
  • On tärkeää, että vauvaa hoitava vanhempi huolehtii omasta jaksamisestaan. Äidin kannattaa luovuttaa lapsen hoito välillä isälle tai muulle vauvan hoitoon kykenevälle sukulaiselle, ystävälle tai lastenhoidon ammattilaiselle.
  • Erilaisia vauvan rauhoittelukeinoja kannattaa kokeilla muistaen, että kyseessä on herkkä ja hauras vastasyntynyt. Ravistelu vahingoittaa lasta, jopa hengenvaarallisesti.
  • Kokeile eri vaihtoehtoja systemaattisesti: maitoa, tuttia tai tasaista rauhoittavaa stimulaatiota kuten kantamista, hyssyttelyä, vauvahierontaa, tasaisia hurisevia ääniä. Joskus auttaa, kun stimulaatiota vähennetään nostamalla lapsi sänkyyn.
  • Koliikki-itkuksi kutsutaan voimakasta, jaksottaista, usein iltaan painottuvaa itkua, jolle ei löydy syytä ja joka jatkuu rauhoitteluyrityksistä huolimatta. Paljon itkevä vauva kannattaa viedä lääkärin arvioon sairauksien poissulkemiseksi.

Itkuinen vauva ja koliikki – opas vanhemmille (PDF) (Väestöliitto)

Miten toimia, kun vauvani pulauttelee?

  • Kiinteiden ruokien aloittaminen vähentää usein pulauttelua
  • Maitoa voi sakeuttaa apteekista saatavalla maitoon lisättävällä sakeuttajalla tai antamalla pulauttelevalle lapselle suunniteltua maitoa
  • Kiinteitä ruokia saavalle pulauttelevalle lapselle maidon sakeuttajan sijaista voi maidon sekaan lisätä hieman sosetta
  • Hyvä röyhtäytys aterian jälkeen, tarvittaessa maitoaterian puolivälissä (jos onnistuu ilman merkittävää vaivaa), voi auttaa
  • Lapsen nukuttaminen vähän päädystä koholla olevassa sängyssä voi auttaa. Nukuttamista turvakaukalossa ei suositella.

Onko keskosvauvallani refluksitauti?

  • Pulauttelu eli refluksi on vauvan ruuansulatuskanavan kehitykseen kuuluva tavallinen ja yleensä vaaraton ilmiö
  • Refluksisairauteen voi viitata, jos pulauttelu esiintyy runsaana, ja siihen liittyy
    • kasvun ja painonkehityksen ongelmia
    • syömisvaikeuksia
    • vaikeita hengitystieperäisiä oireita, kuten hengitysvaikeutta, keuhkokuumeita tai hengityskatkoksia.
  • Hyvä kasvu ja painonnousu sekä lastenlääkärin arvioima vauvan hyvä yleistila viittaavat siihen, että vauvalla ei ole refluksisairautta.
  • Itkuisuus ja yöheräily ilman pulauttelua ei tutkitusti liity refluksisairauteen. Itkuisuus pahentaa pulauttelua.
  • Ummetus pahentaa pulauttelua ja voi aiheuttaa itkuisuutta ja vatsavaivoja.
  • Keskosvauvoilla on lisääntynyt riski sairastua refluksisairauteen ensimmäisen ikävuoden aikana verrattuna täysiaikaiseen lapseen. Riski on suurin neurologisesti vammautuneilla vauvoilla.
  • Vauvan refluksisairauden on toistuvasti osoitettu olevan vatsanhapoista riippumatonta ja paranevan kasvun myötä itsestään.

HOITO

  • Runsaasti pulautteleva vauva kannattaa käyttää lastenlääkärin arviossa, ja refluksisairauden diagnoosi edellyttää muiden sairauksien poissulkemiseksi.
  • Pelkkää runsasta pulauttelua ei tarvitse hoitaa, jos lapsi voi hyvin ja kasvaa normaalisti.

LIEVÄN REFLUKSISAIRAUDEN HOITO

  • Ruokailurytmin sovittaminen: syöttövälit ja kerta-annokset ja niiden koko tarkistetaan
  • Mahdollisen korvikemaidon vaihtaminen  sakeutettuun valmisteeseen, kiinteän ruuan ja vellien varhaistettu aloitus. Imetystä ei tule lopettaa refluksisairauden vuoksi.
  • Vauvan nukutusasento: vasen kylkiasento vähän päädystä koholla olevassa sängyssä vähentää tutkitusti refluksia. Turvaistuimien puoli-istuva asento pahentaa refluksia.
  • Vauvan syötön jälkeisen käsittelyn vähentäminen hyvää röyhtäytystä unohtamatta.
  • Hyvä hoitokontakti lastenlääkäriin ja hoidon tehostus, mikäli oireet vaikeutuvat.

VAIKEAN REFLUKSISAIRAUDEN HOITO

Vaikeassa refluksisairaudessa (syömisvaikeus, vaikeat hengitystieoireet ja huono kasvu) edellisessä kappaleessa mainittujen lisäksi:

  • Harkinnan mukaan ruokatorven refluksimittaus ja/tai vatsalaukun tähystys (refluksimittaus on huono tutkimus alle vuoden ikäisen lapsen refluksisairauden osoittamisessa ja tähystystutkimus vaatii nukutuksen).
  • Lääkehoitokokeilut tehdään aina 1–2 viikon kuureina. Haponeritystä estävien lääkkeiden teho vauvaikäisen refluksioireiden hoidossa on lumelääkkeen tasolla.
  • Pitkistä happosalpaajakuureista (yli 1 kk) on viime aikoina osoitettu olevan enemmän haittaa kuin hyötyä vauvan refluksioireiden hoidossa: vauvan infektioherkkyys voi kasvaa, suoliston bakteerikanta kehittyy epäsuotuisasti ja allergioiden riski kasvaa.
  • Yli 2 kk kestoisen happosalpaajakuurin lopettamiseen voi liittyä vieroitusoireita
  • Vaikeissa hengitystieoireissa voi tulla kyseeseen kirurginen antirefluksileikkaus
  • Refluksisairauden aiheuttaman syömishäiriön hoidossa nenämahaletku voi pahentaa oireita ja kirurginen vatsalaukun syöttöavanne (gastrostooma) on tällöin parempi ratkaisu.

Ummetus vaivaa, mitä apukeinoja?

Keskosen suoliston epäkypsyyden vuoksi ummetus on tavallinen vaiva sairaalahoitojakson aikana. Myös keskosen saama "tiivis ja runsasenerginen" ravinto voi edesauttaa ummetuksen kehittymisessä, samoin joidenkin lasten tarvitsema nesterajoitus. Rintamaito useimmiten pehmittää ulostetta ja pienentää ummetusriskiä. Monet keskoset saavat ummetuslääkettä sairaalassa ollessaan. Suolen hidas toiminta voi jatkua vielä kotiutumisen jälkeenkin. Ulostamistiheys on yksilöllistä. Jos harva ulostaminen ei aiheuta lapselle oireita, sitä ei tarvitse hoitaa, mikäli lapsi kasvaa normaalisti.

Kun kiinteät ruoat on aloitettu, voi ummetusta hoitaa antamalla säännöllisesti luumusosetta. Mikäli tämä ei riitä, ummetuslääkettä (esim. makrogoli, laktuloosi) kannattaa käyttää säännöllisesti päivittäin muutaman viikon kuureina. Annos määräytyy vasteen mukaan. Kyseiset lääkkeet ovat turvallisia, niihin ei liity tottumisen vaaraa. Merkittävin sivuvaikutus on ripuli, jota hoidetaan annoksen pienentämisellä. Ummetuksen oireet, kuten ruokahaluttomuus, vatsakivut, levottomuus, pulauttelu, itkuisuus ovat kiusallisia ja heikentävät mm. elämänlaatua ja häiritsevät ruokailutilanteita. Hankala ummetus voi aiheuttaa ruokamäärien pienentymistä ja siten vaikuttaa lapsen kasvuun.

UMMETUKSEN HOITO

  • Kiinteiden ruokien aloitus usein hidastaa suolen toimintaa. Jos ulostaminen ei ole lapselle hankalaa, suolen toiminnan muutokseen ei tarvitse puuttua.
  • Luumusose pehmentää ulostetta usein riittävästi
  • Tarvittaessa käytetään apteekista saatavia ummetuksen hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä lääkärin ohjeen mukaan
  • Ummetuslääkettä käytettäessä sitä annetaan säännöllisesti päivittäin ja lääkitys puretaan asteittain. Hoitojakson kesto on yksilöllinen, joskus useita kuukausia.

Miten usein imetän tai syötän keskoslastani kotiutumisen jälkeen?

  • Vauvaa tulisi kotiutumisen jälkeen syöttää 2–4 tunnin välein tarvittaessa herätellen.
  • Alkuvaiheessa vauvaa imetetään vireystilan mukaan, ei vielä joka syöttökerralla
  • Imetyksen kesto alkuvaiheessa on melko lyhyt, noin 20 min/ rinta ja koko kesto syömisessä noin 30–40 minuuttia.
  • Rintaruokinnan riittävyydestä kertoo vauvan kylläisyys ja imetyksen jälkeisen unen pituus.
  • Jos vauva herää nopeasti, alle tunti syötön jälkeen, kannattaa hänelle antaa lisää maitoa pullosta vauvan haluama määrä. On kuitenkin yksilöllistä, miten tiheästi vauva haluaa syödä rinnalla. Osa vauvoista saattaa haluta vain nautiskella rinnalla olosta ja läheisyydestä.
  • Kun vauva on kylläinen vähintään 1,5–2 tuntia imetyksen jälkeen, voi imetyskertoja lisätä.

Onko keskosvauvani hemoglobiini liian matala?

Keskoslapsen hemoglobiinitaso voi laskea vielä sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Hoitava lääkäri antaa hemoglobiinin seurantaohjeet kotiutumisvaiheessa. Vauvan hemoglobiinin ollessa alle 90 g/l, on syytä ottaa yhteyttä hoitavaan lastenlääkäriin. Hän arvioi, tarvitseeko lapsi punasolusiirron vai seurataanko hemoglobiinia edelleen ja millä tiheydellä.

Rauta värjää lapseni hampaat, voinko lopettaa lääkityksen?

Maitohampaat saattavat värjäytyä rautalääkityksen vuoksi. Ilmiö on vaaraton, mutta pysyvä, kunnes maitohampaat vaihtuvat pysyviin hampaisiin. Rautalääkitys on tärkeä vauvan kehitykselle ja kasvulle, sitä ei saa lopettaa kesken. Värjäytymistä voi ehkäistä antamalla rautalisän jälkeen vauvalle sosetta tai vettä suun huuhtomiseksi.

Juotanko keskoslapselleni vettä?

Vauva saa tarvitsemansa nesteen normaalista ruoasta (rintamaito tai korvike, soseruoat, puurot ja vellit). Maito on myös vauvan janojuoma. Jos vauvan nesteen menetys on lisääntynyt esim. helteisenä päivänä, voi hänelle tarjota normaalia enemmän maitoa tai vaihtoehtoisesti vettä. Vedestä lapsi ei luonnollisesti saa energiaa tai ravintoaineita.

Onko keskoslapseni kellastunut?

Kellastuminen on voimakkainta ensimmäisinä elinpäivinä ja parina ensimmäisenä viikkona syntymän jälkeen. Keskosuus lisää vauvan kellastumisriskiä. Ennen synnytyssairaalasta kotiutumista vanhemmat saavat ohjeet vauvan kellastumisen seuraamiseksi. Jos vauva on selvästi kellakka tai vauvan paino nousee huonosti, jos vauva on tavallista väsyneempi tai jos hän ei jaksa syödä normaaleja maitomääriä, tulee vanhempien ottaa yhteyttä synnytyssairaalaan tai neuvolaan.


Edellinen sivuSeuraava sivu