Osa keskosista kotiutuu kofeiinin kanssa. Kofeiini on lääke, joka estää keskosen epäkypsyydestä johtuvia hengityskatkoksia eli apneointia. Kofeiini poistuu hitaasti elimistöstä. Kun lääke lopetetaan kotona lääkärin ohjeen mukaan, seurataan seuraava viikko lapsen happisaturaatiota kotona saturaatiomittarilla, jonka kuntoutusohjaaja toimittaa kotiin ja opastaa käytön. Hoitava lääkäri määrittelee hälytysrajat. Lääkkeen lopettamisesta 7–14 vrk kuluttua lapsi tulee osastoseurantaan vuorokaudeksi, jolloin hänen hengitystään, pulssia ja saturaatiotaan mitataan 24 tunnin vuorokausirekisteröinnissä.
Mitä ROP on?
ROP tarkoittaa keskosen verkkokalvosairautta, jossa verkkokalvon verisuonten kehitys syntymän jälkeen häiriintyy paikallisen hapenpuutteen vuoksi ja poikkeava uudissuonikasvu voi edetessään aiheuttaa verkkokalvon irtoamisen ja sokeutumisen. ROP:n ilmaantuvuus riippuu syntymähetken raskausviikoista eli mitä pienempi viikkoinen keskonen, sen suurempi ROP:n riski.
ROP seulonta
ROP-seulonnan piiriin kuuluvat kaikki alle 31 raskausviikolla syntyneet keskoset. Silmälääkäri aloittaa pikkukeskosen silmänpohjien seurannan kahden viikon välein jatkuvaksi keskosen ollessa 31–32 raskausviikon ikäinen ja jatkaa sitä, kunnes verkkokalvon verisuonitus on valmis.
ROP ja sen hoito
Jos ROP-muutoksia todetaan, seurantatutkimuksia tehdään viikoittain. Suuri osa ROP-muutoksista paranee itsestään ilman toimenpiteitä. Hoitoa annetaan, jos muutokset etenevät vaiheeseen, jossa riski verkkokalvonirtaumalle on merkittävä. ROP-muutosten ilmaantumisnopeudesta, sijainnista ja vaikeusasteesta riippuen hoitona käytetään laserhoitoa tai verisuonten kasvutekijää estävää vasta-ainetta lasiaispistoksena.
Hoidetun ROP:n jatkoseuranta
Hoitoa vaatineen ROP:n jatkoseuranta on yksilöllinen, alkuvaiheessa tiheämpi, kunnes silmänpohjatilanne on asettunut. ROP hoidetut kutsutaan silmätutkimukseen silmäklinikan lasten yksikköön 1 vuoden iässä.
Myöhempi silmäseuranta – ennen 27 raskausviikkoa syntyneet
Karsastus, silmien taittovirheet ja aivoperäiset toiminnallisen näön ongelmat ovat keskosilla tavallisempia kuin täysiaikaisina syntyneillä. Riski on kohonnut erityisesti alle 27 raskausviikolla syntyneillä, joille tehdään silmälääkärin tutkimus 3–4 vuoden iässä. Harkinnan mukaan silmälääkärin tutkimukseen yhdistetään myös toiminnallista näönkäyttöä kartoittava silmähoitajan suorittama tutkimus. Tarpeellinen hoito, seuranta ja näönkuntoutus järjestetään silmäklinikalla.
Myöhempi silmäseuranta – 27. raskausviikon jälkeen syntyneet
Näön seuranta tapahtuu normaalein neuvolan määräaikaistarkastuksin. Neuvolasta lapset ohjataan silmälääkärin tutkimuksiin, mikäli ilmaantuu karsastusta, heikkonäköisyyttä eli amblyopiaa tai herää epäily aivoperäisistä näön ongelmista.
Lisäksi lastenlääkäri voi lähettää silmälääkärin tutkimuksiin lapset, joilla kehitysseurannassa herää epäily näkemiseen, silmänliikkeisiin, hahmottamiseen tai visuomotoriikkaan liittyvästä ongelmasta.
Nivustyrä
Nivustyriä esiintyy keskosilla huomattavasti enemmän kuin täysiaikaisena syntyneillä. Tyrä voi ilmaantua jo sairaalahoidon aikana, joskus vasta kotiutumisen jälkeen. Tällöin vanhempien on syytä ottaa yhteyttä hoitavaan yksikköön ja ilmoittaa tyrästä. Jos tyrä kureutuu, nivusalue on kipeä, turvonnut ja lapsi on selvästi kipeä. Jos tyrä ei ole painettavissa takaisin, tulee hänet viedä heti päivystykseen. Kureutumisvaaran vuoksi tyrä korjataan leikkauksella muutaman kuukauden iässä. Yleensä tyrä ei aiheuta välitöntä hoidon tarvetta, vaan korjausleikkaus tehdään suunnitellusti ajanvarauksella.
Napatyrä
Napatyrässä naparenkaan sulkeutuminen on häiriintynyt. Kureutuminen on harvinaista. Yleensä napatyrä sulkeutuu itsestään. Jos leikkaushoitoa tarvitaan, se tehdään aikaisintaan 3–4 vuoden iässä.
Jos keskoselle on tehty suolileikkaus esim. NEC:n (nekrotisoiva enterokoliitti) vuoksi, suolitilanteen rauhoittamiseksi leikkauksessa tehdään avanne (stooma) eli suolen päät nostetaan vatsanpeitteiden päälle väliaikaisesti. Lapsen saadessa maitoruokintaa tuova stooma tuottaa ulostetta, joka kerätään stoomapussiin. Yleensä osa tästä ulosteesta "syötetään" vievään stoomaan, ja tämän lapsi ulostaa normaalisti peräaukosta.
Ennen kotiutumista vanhemmat opettelevat stoomien hoidon. Stooman hoidossa tarvittavat välineet vanhemmat saavat perusterveydenhuollosta välinejakelukeskuksesta. Tätä varten tarvitaan SV3-lähete. Stoomalapsilla on usein yksilöllinen ravitsemus ja lääkitys kotiutumisvaiheessa. Lapsi on lastenkirurgin seurannassa, kunnes stoomat on suljettu. Stoomista huolimatta lasta tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä pitämään vatsamakuulla edes lyhyitä aikoja motorisen kehityksen edistämiseksi.
Hemangiooma on imeväisiän yleisin hyvänlaatuinen kasvain. Se aiheutuu verisuonten uudiskasvusta. Tavallisin hemangioomatyyppi on infantiili hemangiooma (IH). Se on kolme kertaa yleisempi tytöillä kuin pojilla. Sen aiheuttajaa ei tiedetä. IH voi olla jo vastasyntyneellä, mutta tavallisimmin se ilmaantuu muutaman viikon iässä. IH:lle on tyypillistä nopea kasvuvaihe, joka kestää noin vuoden. Tämän jälkeen alkaa pidempi kutistumisvaihe, joka voi kestää 12 vuoden ikään asti. Hemangioomia esiintyy 5–10 %:lla lapsista. Alle kilon painoisena syntyneistä keskosista jopa 25 %:lla todetaan hemangiooma.
Yli 90 % hemangioomista ei vaadi hoitoa, vaan normaali neuvolaseuranta riittää. Iän myötä IH pienenee niin, ettei siitä välttämättä jää minkäänlaista haittaa. Toiminnallista tai merkittävää kosmeettista haittaa aiheuttavat hemangioomat voivat vaatia hoitoa, joko lääkkeellistä tai kirurgista.