Maitoruokinta

Rintamaito on keskosen ensisijainen ravinto, mutta keskoselle annettavaa maitoa on vahvistettava ja ravinnon riittävyyttä arvioitava. Joskus keskonen kotiutuu nenämahaletkun kanssa.

Maidon laatu

Rintamaito on kaikille vastasyntyneille, myös keskosille ensisijainen ravinto. Keskosen oman äidin tuottama maito suojaa lasta infektiolta ja on suotuisaa aivojen kehitykselle. Rintamaito ei sellaisenaan riitä turvaamaan riittävää kasvua pienipainoisina syntyneille, minkä vuoksi rintamaitoa vahvistetaan valkuaisaineita, kalsiumia, fosfaattia ja vitamiineja sisältävällä jauheella. Vähäinenkin määrä rintamaitoa on parempi kuin ei lainkaan. Ellei rintamaitoa voida käyttää, suositellaan keskosille tarkoitettua korviketta. Keskosille tarkoitettu korvike sisältää enemmän energiaa ja valkuaisaineita kuin tavalliset korvikkeet.

Rintamaidon vahvistaminen lopetetaan tai keskoskorvikkeesta siirrytään tavalliseen korvikemaitoon useimmiten lasketun ajan tuntumassa, mikäli lapsen kasvu on hyvää. Lääkäri ottaa kontrollikäynnin yhteydessä kantaa asiaan. Keskoskorvikkeesta tavalliseen korvikkeeseen siirryttäessä on raudan annos syytä tarkistaa, koska keskoskorvike sisältää enemmän rautaa kuin tavalliset korvikemaidot. Ravintoaineiden tarve on yksilöllistä. Kasvun seuranta on välttämätöntä ravitsemussuunnitelman tekemisessä.

Kun keskonen kotiutuu nenämahaletkun (NML) kanssa

Maitoa annetaan keskoslapselle joko tuttipullosta, nenämahaletkun avulla tai rinnasta, lapsen taitojen mukaisesti. Rintamaitoa saavien lasten imetystä lisätään vähitellen, sillä pienipainoinen, hentorakenteinen lapsi ei välttämättä vielä kotiutusvaiheessa jaksa imeä rinnasta riittävän tehokkaasti. Useat keskoset kotiutuvat ennen laskettua aikaa nenämahaletkun kanssa, jolloin imetystä vasta harjoitellaan.

Jos kuntoutusohjaaja on perheen tukena kotiutumisessa, hän on puhelinyhteydessä pikkukeskosen perheeseen tarvittaessa jopa päivittäin ja ohjaa nenämahaletkusta (NML) vieroittamiseen ja turvalliseen vauvantahtisuuteen ruokinnassa. Ensimmäinen kotikäynti tehdään viikon sisällä, jolloin vauva punnitaan ja nenämahaletkun tarve arvioidaan. Nenämahaletku vaihdetaan noin 2 viikon välein, kunnes siitä voidaan luopua. Jos nenämahaletku lähtee pois suunniteltua aiemmin, perhe soittaa kuntoutusohjaajalle tai virka-ajan ulkopuolella kotiuttavalle osastolle, jolloin yksilöllisesti arvioidaan voidaanko kokeilla ruokintaa ilman nenämahaletkua seuraavaan painokontrolliin asti.

Nenämahaletkusta vieroittamista voidaan ohjata myös kehitysseurantapoliklinikan tai kätilön vastaanotolla.

Nenämahaletkusta vieroittamista voidaan ohjata myös kehitysseurantapoliklinikan tai lapsivuodeosaston sairaanhoitajan tai kätilön vastaanotolla. Tästä sovitaan kotiutumisen yhteydessä. Sopiva painonnousu on keskoslapselle 120–250 grammaa viikossa.

Mistä tiedän, että keskosvauvani saa
kotiutumisen jälkeen riittävästi maitoa?

Miten usein syötän tai imetän?

Vauvaa tulisi kotiutumisen jälkeen syöttää 2–4 tunnin välein tarvittaessa herätellen. Alkuvaiheessa vauvaa imetetään vireystilan mukaan, ei vielä joka syöttökerralla. Imetyksen kesto alkuvaiheessa on melko lyhyt, noin 20 min/rinta ja koko kesto syömisessä noin 30–40 min.

Rintaruokinnan riittävyydestä kertoo vauvan kylläisyys ja imetyksen jälkeisen unen pituus. Jos vauva herää nopeasti, alle tunti syötön jälkeen, kannattaa hänelle antaa lisää maitoa pullosta vauvan haluama määrä. On kuitenkin yksilöllistä, miten tiheästi vauva haluaa syödä rinnalla. Osa vauvoista saattaa haluta vain nautiskella rinnalla olosta ja läheisyydestä.

Miten imetystä lisätään?

Kun vauva on kylläinen vähintään 1.5–2 tunnin imetyksen jälkeen, voi imetyskertoja lisätä. Ruokinnan riittävyyttä arvioitaessa kertamääriä oleellisempaa on laskea maidon vuorokausimäärä ja seurata painonnousua. Alkuvaiheessa paino mitataan viikoittain, sopiva painonnousu on 120–250 g/viikko. Myös muutostilanteissa (nenämahaletku poistettu tai siirtyminen täysimetykseen) painoa seurataan tiheämmin.

Imetyksen tueksi kotiin voi vuokrata vaa'an syöttöpunnituksia varten. Imettävän äidin on kuitenkin tärkeätä oppia tulkitsemaan vauvan viestejä nälästä ja kylläisyydestä, jotka keskosella ovat usein epäselvempiä kuin täysiaikaisena syntyneillä. Vauvan rinnalla ja pullosta syömät maitomäärät vaihtelevat eri syömiskerroilla. Tämä on normaalia, eikä yksittäisellä kerralla syöty määrä ole ratkaiseva, vaan vauvan vuorokaudessa syömä kokonaismäärä. Kun vauvan syömät määrät rinnalla ovat suurempia ja vauvan paino nousee tavoitteen mukaan, voidaan syöttöpunnituksista luopua ja siirtyä neuvolassa tapahtuvaan punnitsemiseen.

Miten siirtyminen pulloruokinnasta imetykseen tapahtuu?

Keskosen pulloruokinta syömisen opetteluvaiheessa on harvoin este myöhemmälle täydelle rintaruokinnalle, mikäli rintamaitoa tulee riittävästi. Pullosta syöminen saattaa kuitenkin hidastaa rinnasta imemisen oppimista. Siirtyminen rintamaidon lypsämisestä imettämiseen tapahtuu asteittain. Siirtymävaiheessa ajan riittävyys voi muodostua haasteeksi. Tässä vaiheessa lapsi on jo enemmän hereillä ja tarvitsee äidin seuraa muulloinkin kuin ruokinta- ja vaipanvaihtotilanteissa. Tällöin pitää arvioida, mikä on perheen kokonaistilanteen kannalta paras ratkaisu.

Joskus parasta voi olla lypsämisen lopettaminen, imetysharjoittelun lisääminen ja mahdollisen puuttuvan maitomäärän antaminen korvikemaitona pullosta imetyksen jälkeen. Markkinoilla on tarjolla vieroitusvalmiste-nimellä korvikkeita yli 6 kuukauden ikäisille lapsille. Vieroitusvalmisteen käyttö ei ole välttämätöntä, vaan lapsi voi hyvin käyttää samaa äidinmaitokorviketta koko ensimmäisen ikävuoden ajan.

Ravintolisät

Kotiutumisvaiheessa pikkukeskonen saa lähes aina vahvistettua ravintoa, joko ravintolisällä täydennettyä rintamaitoa tai keskoskorviketta.

Tavoitteena on mahdollisimman helposti toteutettava, yksinkertainen ravitsemus. Jos vauva painaa lasketussa ajassa noin 3 kg, siirrytään asteittain tavalliseen ruokintaan (pelkkä rintamaito tai tavallinen korvike). Ravitsemussuunnitelma tehdään yksilöllisesti lääkärin kanssa kotiutumisvaiheessa ja se tarkistetaan kotiutumisen jälkeisessä kontrollissa noin 1 kk kuluttua kotiutumisesta. Rintamaidon vahvistus / keskoskorvikkeen käyttö lopetetaan yleensä viimeistään, kun vauva painaa 3,5–4 kg.

Lääkekorvaukset (Kela)

Jauhemainen rintamaidon vahvike

  • Sisältää proteiinia, hiilihydraatteja, kivennäisaineita ja vitamiineja
  • B-lääkärintodistuksella saa Kela-korvauksen, jos korvausehdot täyttyvät
  • Hoitava lääkäri kirjoittaa B-lausunnon yleensä ennen vauvan kotiutumista
  • Imetettävälle vauvalle voidaan antaa pakkauksen ohjetta pienemmässä maitomäärässä, esim. sekoitettuna 10–30 ml rintamaitoa, joka annetaan vauvalle pullosta, jonka jälkeen jatketaan imetyksellä.

Keskoskorvike

  • Maidosta saa B-lääkärintodistuksella Kela-korvauksen, jos korvausehdot täyttyvät.
  • Siirtyminen tavalliseen korvikkeeseen tehdään asteittain, yleensä 1–2 ateriaa päivässä vaihdetaan tavalliseen kaupasta saatavaan korvikkeeseen.
  • Kotiin hankittu erityismaito kannattaa yleensä syöttää loppuun.

Edellinen sivuSeuraava sivu