Keskosen kehitystä arvioidaan kehitysiän eli korjatun iän mukaan. Kehitysikä lasketaan lasketusta ajasta eli laskettuna päivänä lapsen kehitysikä on 0 pv. Siten 3 kuukauden kuluttua lasketusta ajasta lapsella odotetaan olevan 3 kk ikäisen vauvan taidot, vaikka hänen kalenteri-ikänsä on enemmän (24–25 raskausviikolla syntyneellä yli 6 kk, 30 raskausviikolla syntyneellä 5 kk jne.).
Keskoselle on tyypillistä epäkypsät liikemallit sekä matala lihasjäntevyys, jota korvatakseen lapsi käyttää vartalon yliojentamista. Tämä heikentää keskilinjan hallintaa. Pitkä tehohoito ja ongelmien kasautuminen lisäävät liikunnallisten ongelmien riskiä. Liikunnallinen kehitys on yksilöllistä ja sitä tuetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Liikunnallista kehitystä tukemalla autetaan myös persoonallisuuden ja minäkuvan kehittymistä. Liikunnallinen kehitys ja aistitoimintojen jäsentyminen kulkevat käsikkäin toisiaan tukien.
Liikunnallisten taitojen etenemisen vaiheet
Avaa kuva suuremmaksi klikkaamalla kuvan päältä.
Ohjeita liikunnallisen kehityksen tueksi
| Video – Vauvan liikunnan kehityksen tukeminen | Kesto: 10:51 | | https://urn.terveyskyla.fi/media/326 |
| Vuorovaikutus ja keskilinja | Vauvalla on syntymästään lähtien tarve ja valmius vuorovaikutukseen. Varhaisella vuorovaikutuksella on todettu olevan yhteys aivojen kehitykseen. Vuorovaikutus tukee lapsen psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Kontakti vauvan kanssa syntyy vähitellen, ensin katsekontakti, sitten hymy ja vähitellen vuorovaikutteinen kontakti. Kontaktia kannattaa hakea, kun vauva on hyväntuulinen ja virkeä. Aluksi vauvan on vaikea säilyttää symmetristä asentoa, joten vauvan pää ja kädet kannattaa ohjata keskilinjaan. Vauvalle on hyvä jutella kehuen ja ihastellen käyttäen vaihtelevia äänenpainoja sekä korostuneita kasvonilmeitä. Anna vauvalle aikaa "vastata" jutteluun ilmein, elein ja ääntelemällä, tämä tukee vastavuoroisuutta. |
| Kylkimakuu | Kylkimakuulla vauvan pää ja kädet ohjautuvat keskilinjaan. Vauva voi katsella käsiään ja harjoitella sekä käsien että lelujen viemistä suuhun. Vauvaa on hyvä pitää kummallakin kyljellä symmetrisen kehityksen tukemiseksi. Ohjaa vauvan polvet ja lonkat koukkuun ja selkä pyöreäksi. Näin vauva rentoutuu ja liiallinen ojentautuminen vähenee. |
| Nostaminen ja laskeminen | Vauva muodostaa asento- ja liikemallinsa vähitellen saamiensa kokemusten pohjalta. Vauvan nostaminen ja laskeminen kannattaa tehdä rauhallisesti ja laajoin ottein, jotta vauva ehtii reagoida asennon muutoksiin. Alustalta nostaminen kyljen kautta kieräyttäen edistää pään hallinnan kehittymistä, keskiasennon löytymistä ja kääntymisen oppimista. Vauva kannattaa nostaa ja laskea vuorotellen kummankin kyljen kautta symmetrisen kehityksen tukemiseksi. |
| Kantaminen | Vaihtelevat kantoasennot edistävät pään ja vartalon hallinnan kehittymistä. Vauvaa voi kantaa sylissä selinmakuulla, kyljellään tai vatsallaan symmetrisen kehityksen edistämiseksi vuorotellen kummallakin käsivarrella. Asentoa kannattaa vaihtaa rauhallisesti, jotta vauva ehtii havaita asennon muuttumisen ja valmistautua liikkeeseen. Etenkin keskosvauvoilla saattaa olla liiallista ojennustaipumusta, jota voi estää ohjaamalla ainakin toinen lonkka ja polvi koukkuun ja selkä pyöreäksi. Hyvä asento pään hallinnan edistämiseksi on kantaa vauvaa pystyasennossa. Vauvan selkä on omaa vartaloa vasten, vauvan lonkat ja polvet ohjataan koukkuun, jolloin vauva ikään kuin istuu käsivartesi päällä. |
| Vatsamakuu | Kyynärnojaan tukeutuminen vatsamakuulla on edellytys vauvan itsenäisen liikkumisen kehittymiselle, vauva oppii kannattelemaan päätään ja tukeutumaan yläraajoihinsa. Tukeutumista kannattaa harjoitella napakalla alustalla. Lattialla alustan päällä harjoittelu on turvallista, vauva ei pääse putoamaan. Sohvalla tai sängyllä alusta on liian pehmeä eikä tukeutuminen onnistu. Vatsamakuuasento on vauvalle aluksi haastava, sillä vauvan pää on suuri suhteessa vartaloon ja sen kannattelu on raskasta. Vatsamakuuta kannattaa harjoitella aluksi pieniä hetkiä kerrallaan silloin, kun vauva on tyytyväinen. Aluksi voi olla tarpeen ohjata vauva kyynärnojaan ja tukea asentoa olkavarsista. Tarvittaessa voi vauvan kainaloiden alle asettaa ohuen, esimerkiksi pyyhkeestä käärityn, rullan asentoa tukemaan. Tukea vähennetään, kun vauva jaksaa itse tukeutua kyynärnojassa. Vähitellen kehon painopiste siirtyy kohti lantiota, pään kannattelu helpottuu ja vauva alkaa viihtyä paremmin vatsallaan. Vauva ei tarvitse mitään erityistä jumppaa, vaan liikunnalliset taidot kehittyvät arjen hoito- ja seurustelutilanteissa. Vauvan kanssa seurustelu onnistuu aluksi parhaiten sylissä. Häntä kannattaa alusta alkaen totuttaa olemaan myös lattialla eri asennoissa. Vatsalla ollessaan vauva oppii kannattelemaan päätään, tukeutumaan kyynärnojaan ja vähitellen liikkumaan itsenäisesti. |