Keskosperheen psyykkinen hyvinvointi

Baby blues -kokemuksista on hyvä puhua neuvolassa. Synnytyksen jälkeinen masennus on myös tärkeää tunnistaa ajoissa. Vertaistuesta voi keskosperheelle olla paljon apua.

​Vanhempien kokema kriisi lapsen ennenaikaisesta syntymästä vaikuttaa usein vanhemman ja vauvan välisen suhteen luomiseen. Suhteen rakentumista pyritään tukemaa​n alusta alkaen. Kuitenkin huoli lapsen selviämisestä ja sairauksista kuormittaa useimpia keskoslasten vanhempia.

Neuvolassa, kuntoutusohjaajan kotikäynneillä tai poliklinikkakäynneillä voidaan käydä terapeuttista keskustelua vanhempien kokemuksista, hälventää pelkoja ja luoda uskoa pärjäävyyteen vanhempana. Vauva-arjen tasaantuessa vanhemmat alkavat usein miettiä alkuvaiheeseen liittyviä pelkoja ja ahdistavia kokemuksia. Tarvittaessa vanhemmat ohjataan lastenpsykiatrisen tiimin hoitoon, mikäli kontakti ei ole alkanut jo sairaalahoidon aikana. Myös sosiaaliturvaan liittyvät asiat saattavat kuormittaa perhettä. Perheen jaksamiseen ja sosiaaliturvaan liittyviä asioita käsitellään seuraavissa tieto-osioissa.

Baby blues

Jopa 80 % kaikista synnyttäneistä äideistä kokee voimakkaita mielialan muutoksia synnytyksen jälkeen. Oireet ilmaantuvat useimmilla 3–10 päivän kuluttua synnytyksestä. Baby blues kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon.

Tuore äiti voi olla itkuinen, herkkä ja ärtynyt. Myös ruokahaluttomuutta ja unihäiriöitä voi olla. Mielialan vaihtelut johtuvat usein hormonitasapainon muutoksista, väsymyksestä ja pitkäaikaisen jännityksen purkautumisesta. Tällaista synnytyksen jälkeistä tilaa kutsutaan baby bluesiksi.

Tila on luonnollinen ja tarkoituksenmukainen. Baby blues auttaa äitiä virittymään pienen vauvan maailmaan, hienovaraisiin ja hentoihin viesteihin ja siihen, mitä vauva tarvitsee. Baby blues tasaantuu pikku hiljaa itsestään äidin ja vauvan tutustuessa toisiinsa. Yhteisen rytmin ja ymmärryksen löytyminen vaikuttaa myös baby bluesin tasaantumiseen.

Jos äidin alakulo jatkuu pidempään kuin muutaman viikon ja äidin on vaikea ilmaista tunteitaan tai vauva tuntuu vieraalta, kannattaa apua hakea heti. Odottaminen voi pahentaa oireita ja hyvän vuorovaikutuksen syntyminen äidin ja vauvan välille viivästyy.

Synnytyksen jälkeinen masennus

Synnytyksen jälkeinen masennus on sairaus, joka vaatii hoitoa. Masennus alkaa yleensä noin neljän viikon sisällä synnytyksestä. Joillakin se voi puhjeta paljon myöhemminkin, jopa useita kuukausia synnytyksestä.​

Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireita ovat:

  • kiinnostuksen menettäminen tavallisia asioita kohtaan
  • keskittymisvaikeus
  • päätöksentekovaikeudet
  • uupumus
  • riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet
  • itsetuhoajatukset
  • huomattava painonnousu tai -lasku
  • ruokahalun muutokset
  • univaikeudet
  • liiallinen huolestuneisuus vauvan hyvinvoinnista

Synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen

Synnytyksen jälkeisellä masennuksella tarkoitetaan yleensä äidin masennustilaa, mutta viime aikoina on ymmärretty myös isän voiva kärsiä masennuksesta vauvan syntymän yhteydessä. Mielialalomake synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen, Edinburgh Postnatal Depression Scale eli EPDS-lomake, on kehitetty tunnistamaan ja arvioimaan vastaajan riskiä synnytyksen jälkeisen masennukseen. Neuvolassa terveydenhoitaja tekee synnytyksen jälkeisen masennuksen arvioinnin 6–8 viikon kuluessa synnytyksestä EPDS-lomaketta hyödyntäen.

Kyselylomake on vain osa kokonaistilanteen arviointia ja sen tarkoitus on toimia myös keskustelun pohjana. Äidin kannattaa aina kääntyä lääkärin tai neuvolan henkilökunnan puoleen, jos synnytyksen jälkeen ilmenevä normaali herkistysmisvaihe itkuherkkyyksineen ei mene ohi parissa viikossa tai jos oireet kehittyvät selväksi masennustilaksi.

Psyykkisen jaksamisen tukeminen

Jos vanhemman jaksaminen on äärirajoilla, on tärkeää, että hän saa viiveettä keskusteluapua ja tukea. Lastenpsykiatriseen sairaanhoitajaan saa yhteyden lastenosaston sairaanhoitajan, kuntoutusohjaajan tai kehitysseurantapoliklinikoiden kautta. Hoitava lääkäri tekee vanhemmalle lähetteen.

Psykiatrinen sairaanhoitaja:

  • Tukee perheen henkistä sopeutumista keskosvauvan syntymän liittyviin haasteisiin ja auttaa etsimään ratkaisuja vauvan tarpeet huomioiden
  • Tutustuu vauvaan vanhempien rinnalla ja ohjaa vanhempia vauvan viestien tulkitsemisessa.
  • Tukee vanhempien omaa tapaa hoitaa vauvaa tämän tarpeiden mukaisesti.
  • Tukee vauvan ja vanhempien vuorovaikutusta arjen toimissa erityisesti leikillisyyttä ja mielihyvän hetkiä korostaen
  • Huomioi vanhemman omaan hyvinvointiin liittyviä asioita
  • Pohtii vanhempien huoliin liittyviä kysymyksiä yhdessä vanhempien kanssa ja tarvittaessa ohjaa jatkohoitoon
  • Tekee yhteistyötä tarvittaessa perheen muun verkoston kanssa ja arvioi mahdollista jatkotyöskentelyn tarvetta

Vertaistuki

Keskosperheelle tärkeänä vertaistuen antajana toimii esimerkiksi Kevyt keskosvanhempien yhdistys, viralliselta nimeltään MLL Meilahden yhdistys ry. Kevyt tarjoaa keskosperheille vertaistukea ja tuottaa tietoa keskosuudesta. Kevyen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa mistä päin Suomea tahansa.

Kevyt.net



Edellinen sivuSeuraava sivu