Keskosperheen arki

Mietitkö ulkoilun aloittamista lapsesi kanssa sairaalasta kotiutumisen jälkeen tai onko sinulla kysymyksiä keskoslapsesi nukkumiseen liittyen? Tietoa myös keskosen neuvolaseurannasta.

Hoivaa, läheisyyttä, rakkautta ja iloa – näitä vauva tarvitsee alusta alkaen hyvän perushoidon lisäksi. Pienen keskosen kanssa opetellaan yhteiselämää ja keskinäisen vuorovaikutuksen alkeita sairaalassa ja kotiutumisen jälkeen. Jokaisen keskosperheen arki muotoutuu yksilölliseksi perheenjäsenten ja keskosvauvan tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan.

Kuinka vauvani nukkuu?

​Kaikkia vauvoja – myös ennenaikaisesti syntyneitä – suositellaan nukuttamaan omassa sängyssään, jossa on riittävän napakka patja. Pieni vauva ei tarvitse tyynyä. Kätkytkuoleman riski pienenee merkittävästi, kun vauvaa nukutetaan selällään. Nukutusasennon lisäksi muita kätkytkuoleman riskitekijöitä ovat mm. ennenaikaisuus ja äidin tupakointi. On myös viitteitä siitä, että vauvan nukkuminen vanhempien vieressä lisää kätkytkuoleman riskiä erityisesti alle 3 kuukauden iässä. Tutin käyttö sen jälkeen, kun lapsi on oppinut imemään rintaa, vähentää kätkytkuoleman riskiä.​

Säännöllisen uni-valverytmin löytyminen voi joskus olla hankalaa. On hyvä pyrkiä nukkumaan pimeässä ja hoitaa yöaikaiset syötöt ja vaipanvaihdot mahdollisimman eleettömästi houkuttelematta vauvan vireystilaa enempää kuin on välttämätöntä. Vauvojen unentarve on yksilöllinen. Eri vauvojen yhtäjaksoisen unen pituus vaihtelee myös runsaasti.

Toisinaan vauva, joka on alkanut jo nukkua yönsä kokonaan tai lähes kokonaan, alkaa heräillä uudelleen öisin. Itkevää vauvaa luonnollisesti lohdutetaan, mutta kaikkeen liikehdintään tai ääntelyyn ei kannata reagoida. Maidon tai muun ruuan tarjoamista ei kannata aloittaa uudelleen, jos vauva on jo luopunut yösyötöistä. Säännölliset päiväunet eivät yleensä häiritse yöunta, niiden poisjättäminen sen sijaan voi johtaa yliväsymykseen, joka vaikeuttaa nukahtamista illalla.

Miten edistän säännöllistä unirytmiä?

  • huolehtimalla säännöllisestä vuorokausirytmistä
  • luomalla selkeä rauhoittava iltarutiini, joka toistuu illasta toiseen samana
  • antamalla lapselle mahdollisuus oppia nukahtamaan itsekseen heti, kun hän osoittaa kypsyyttä siihen
  • tarjoamalla vauvalle riittävästi aktiivista sosiaalista vuorovaikutusta ja virikkeitä päivisin
  • oppimalla tunnistamaan oman vauvan väsymyksen merkit ja reagoimalla niihin oikea-aikaisesti
  • tekemällä muutokset päiväuniaikoihin ja unirytmiin pienin askelin
  • välttämällä reagoimasta liian herkästi ja voimakkaasti lapsen pieniin protesteihin nukkumaanmenosta
  • välttämällä automaattisia yösyöttöjä
  • antamalla illalla riittävän paljon ruokaa vauvalle yötä vasten
  • pitämällä huolta perheen aikuisten jaksamisesta, apua kannattaa pyytää ajoissa

Ulkoilun aloittaminen

Ennenaikaisena syntyneen vauvan kanssa ulkoilun voi aloittaa, lämpötila ja vuodenaika huomioiden, kun vauva painaa noin 2,5 kg. Vauvaa voi nukuttaa ulkona, kun vauva painaa yli 3 kg ja on iältään yli lasketun ajan. Välttämättömät asioinnit, kuten lyhyet käynnit kaupassa, neuvolassa ja apteekissa voi vauvan kanssa tehdä vaunuilla heti kotiutumisen jälkeen.

Tupakointi lapsiperheessä

Tupakointi ei sovi lapsiperheisiin. Äidin tupakointi raskauden aikana lisää ennenaikaisen synnytyksen ja pienipainoisuuden riskiä; myöhemmin esiin tulevia ongelmia ovat mm. lapsen lisääntynyt riski aktiivisuuden ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmiin. Altistuminen tupakoinnille imeväis- ja taaperoiässä lisää merkittävästi lapsen hengitystieoireilua, infektiosairastavuutta ja astmatyyppistä oireilua. Tämä riski on suurempi ennenaikaisesti syntyneillä, erityisesti BPD:tä sairastavilla lapsilla. Myös kätkytkuoleman riski kasvaa, jos äiti tupakoi.

Kuntoutusohjaajat perheen tukena

HYKS:n alueella toimii tällä hetkellä 2 kuntoutusohjaajaa, jotka osallistuvat tiiviisti perheen arkeen vauvan kotiutuessa sairaalasta. Tavallisimmin kuntoutusohjaajan tukea tarvitaan, jos

  • lapsi on syntynyt alle 32 raskausviikolla tai alle 1500 gramman painoisena
  • lapsi on pienipainoinen (SGA) raskausviikkoihin nähden
  • jos vauvalla on nenämahaletku kotiutumisvaiheessa
  • vauvan syöttämiseen liittyy haasteita tai ruokavalion laajennus on hankalaa.

Kuntoutusohjaaja

  • luo perheelle turvallisen siirtymisen erikoissairaanhoidosta neuvolapalveluiden piiriin kotikäynnein ja puhelinohjauksella
  • vähentää vanhempien turvattomuuden tunnetta ja lisää heidän itseluottamustaan matalan kynnyksen tavoitettavuuden avulla
  • antaa tarvittaessa tukea neuvolan terveydenhoitajalle tiedottaen lapsen hoidon ja seurannan erityistarpeista
  • täydentää ja kertaa kotikäynneillä sairaalasta saatuja ohjeita yksilöllisesti perheen ja keskoslapsen tarpeiden mukaan

Neuvola

Kaikkien keskosten neuvolaseuranta rokotuksineen ja mittauksineen (pituus, paino, päänympärys) on yhtä tärkeää kuin täysiaikaisena syntyneillä. Useimmat keskoset kotiutuvat 35–40 raskausviikkoa vastaavassa iässä. Apneointiriskin vuoksi keskoset eivät kotiudu alle 35 raskausviikon iässä.

Neuvolalla on tärkeä rooli koko perheen jaksamisen ja hyvän vuorovaikutuksen kehittymisen tukemisessa vauvan ja vanhempien välille. Lapsen kotiutuessa sähköinen hoitopalaute ohjataan lapsen neuvolaan. Terveydenhoitaja löytää tiedot lapsen (ei äidin) henkilötunnuksella.

Kotiutumisen jälkeen vauvan painoa seurataan alkuun viikoittain. Neuvolamittausten lisäksi painoa voidaan seurata kuntoutusohjaajan kotikäynneillä. Kasvun edetessä suotuisasti, mittausväliä pidennetään 1–3 kuukauteen ensimmäisen ikävuoden aikana huomioiden lapsen kokonaistilanne ja syntymäviikot.

Yhteistyö eri ammattilaisten kesken perheen tueksi

Koska keskosen ravitsemukseen, käsittelyyn ja hoitoon liittyy joitakin erityispiirteitä, on toivottavaa, että perhe antaa luvan kuntoutusohjaajan ja terveydenhoitajan keskinäiselle yhteydenpidolle työnjaon sopimiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Näin mm. painokontrollit voidaan limittää ja siten maksimoida resurssit. Epäselvissä tai huolta aiheuttavissa tilanteissa terveydenhoitaja voi soittaa kuntoutusohjaajalle tai kehitysseurantapoliklinikan sairaanhoitajalle.

Kuntoutusohjaaja tukee pikkukeskosen perhettä kotihoidon ensimmäisinä kuukausina yhteistyössä neuvolan kanssa. Lastenneuvolan terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla pikkukeskonen saattaa olla suhteellisen harvinainen, mutta erityishuomiota vaativa vauva. Tämän vuoksi perheiden hyvä palvelu edellyttää saumatonta yhteistyötä ja sujuvaa tiedonkulkua lastenneuvolan ja erikoissairaanhoidon välillä. Vaikka pikkukeskosen kuntoutuksen ja seurannan yksityiskohdat suunnitellaan useimmiten sairaalassa tai sen poliklinikalla, on neuvolalla tärkeä rooli perheen kokonaistilanteen arvioimisessa ja sen tukemisessa.


Edellinen sivuSeuraava sivu


Keskosvauvan säännöllistä unirytmiä voi edistää selkeällä ja rauhoittavalla iltarutiinilla, joka toistuu illasta toiseen samana.