Kasvavan pikkukeskosen ravitsemuksen toteutuksessa on tavoitteena estää kasvun hidastumista ja mahdollistaa saavutuskasvua sekä turvata hyvä toiminnallinen kehitys.
Syntymän jälkeisen kasvun hidastumisen ehkäiseminen ja korjaaminen tehostetulla ravitsemuksella on hyödyllistä aivojen kehityksen kannalta etenkin hyvin pienipainoisina, alle 1500 gramman painoisena syntyneillä lapsilla.
Ennenaikaisilla, etenkin kasvuhäiriöisillä lapsilla on suurempi riski sairastua myöhemmin metaboliseen oireyhtymään (verenpainetauti, sydän- ja verisuonisairaudet, liikalihavuus, tyypin 2 diabetes).
Pienipainoisena syntyneen keskoslapsen ravitsemuksen suunnittelun tavoitteena on ravitsemus, joka turvaa normaalin aivojen kasvun, muttei johda liikalihavuuteen.
Ravitsemuksen riittävyyden arviointi
Keskosen nestetarve on yleensä 150–180 ml/kg/vrk. Energian tarve riippuu lapsen iästä. Energian tarve painokiloa kohden on suurempi, kun ikää on vähemmän. Kasvuhäiriöisillä lapsilla on suurempi energiantarve, mutta ei yleensä yli 135 kcal/kg/vrk. Mikäli lapsi kasvaa huonosti, vaikka energian saanti on normaali (110–135 kcal/kg/vrk) ei yleensä ole syytä lisätä energian saantia, ellei ole todettu rasvan imeytymishäiriötä. Huono kasvu johtuu todennäköisimmin jonkun muun ravintoaineen, useimmiten valkuaisaineen, puutteesta.
Tärkeää ravitsemuksen arvioimisessa ja suunnittelussa:
- Valkuaisaineiden saannin on turvattava kasvu ja aiemmin syntynyt vaje
- Valkuaisaineiden tarve on suurempi erittäin pienipainoisina syntyneillä
- Mikäli lapsen kasvu on hyvää, vähennetään valkuaisaineiden saantia vähitellen
- Myös 1500–1800 gramman painoisina syntyneiden lasten ravitsemus suunnitellaan yksilöllisesti. Osa tarvitsee rintamaidon vahvistusta tai keskoskorviketta, osalle riittää pelkkä rintamaito tai tavallinen korvike
- Syntymäpainoltaan yli 1800 gramman painoisina syntyneille suositellaan joko vahvistamatonta rintamaitoa tai tavallista äidinmaidon korviketta.