Keskoslapsen kasvu

Keskosen kasvuosiossa paneudutaan mm. keskosen kasvuun liittyviin käsitteisiin, kasvukäyriin ja keskosen normaaliin kasvuun.

Suomessa syntyvistä lapsista noin 5–6 % syntyy ennenaikaisesti. Pikkukeskosia syntyy vuosittain noin 1 %. Heidän kasvuaan seurataan neuv​olan lisäksi myös erikoissairaanhoidossa. Täysiaikaisena syntyneiden ja lievästi ennenaikaisena syntyneiden lasten kasvua seurataan neuvolassa.

Keskosen syntymämitat

Keskoslapsi voi olla syntyessään raskauden kestoon nähden normaalikokoinen (AGA), pienikokoinen (SGA) tai joskus harvoin jopa suurikokoinen (LGA). Mitä pienempi ja sairaampi lapsi on syntyessään, sitä todennäköisempää on, että lapsen kasvu on hidasta ensimmäisten viikkojen aikana. Niinpä syntyessään raskauden kestoon nähden normaalikokoinen lapsi (AGA) saattaa sairaalahoidon aikana muuttua kasvuhäiriöiseksi. Tällöin puhutaan kohdun ulkoisesta kasvuhäiriöstä. Ravitsemukseen kiinnitetään nykyisin erityistä huomiota jo tehohoidon aikana ja kohdun ulkoisen kasvuhäiriön esiintyvyys on viime vuosina selvästi vähentynyt.​

K​asvukäyrät

Keskoslapsen kasvua seurataan erikoissairaanhoidon poliklinikoilla käyttämällä erityisiä keskosten kasvukäyriä (www.kasvukayrat.fi) ja ne huomioivat lapsen ennenaikaisuuden. Ennen laskettua aikaa otetut mittatiedot merkitään aina mittauspäivää vastaavan raskausviikon kohdalle ja 0.0 kk kohtaan merkitään lapsen mitat lasketussa ajassa. Keskoslapsen kasvun seurannassa on tärkeää, että lapsen kasvu etenee johdonmukaisesti ja että se on perimän mukaista. Odotuspituus on laskennallinen arvo, joka huomioi paitsi vanhempien pituuden myös väestön keskimääräisen pituuden. Odotuspituus ei siis ole ennuste lapsen tulevasta pituudesta, vaan ainoastaan apuväline lapsen kasvun arvioinnissa. Erityisesti silloin, jos lapsen vanhemmista joko toinen tai molemmat ovat hyvin pitkiä tai lyhyitä, lapsen kasvu saattaa poiketa hyvinkin paljon odotuspituudesta ja olla siitä huolimatta täysin normaalia.

Keskosen normaali kasvu sairaalahoidon jälkeen

Suurin osa lapsista on nykyisin lasketun ajan seudussa normaalikokoisia tai vain vähän kasvuhäiriöisiä, toisin sanoen, heidän pituutensa on vähintään -2 SD käyrällä. Myös pituus-paino suhde on useimmiten normaali (± 20 %). Mikäli lapsi on lasketussa ajassa pieni, voidaan ensimmäisen ikävuoden aikana yleensä nähdä selvää saavutuskasvua. Tuolloin lapsen suhteellinen pituus siirtyy käyrästöllä ylöspäin kohti perimän mukaista kokoa. Saavutuskasvu on voimakkaimmillaan varhaislapsuudessa, mutta sitä tapahtuu jossain määrin aina kouluikään saakka.

Päänympäryksen tulisi kasvaa tasaisesti suhteessa pituuteen. Alkuvaiheessa pään suhteellinen koko on usein jonkin verran suurempi kuin suhteellinen pituus erityisesti kasvuhäiriöisillä lapsilla. Päänympäryksen kasvun tulee olla tasaista ja se etenee yleensä samalla tai lähes samalla käyrällä. Päänympäryksen hidas tai liian nopea kasvu ovat molemmat poikkeavia ja voivat vaatia lisäselvittelyjä.

Normaali pituus-painosuhde vaihtelee -20 % ja +20 % välillä ja osa keskoslapsistakin on rakenteeltaan hoikkia. Esimerkiksi pituus-painosuhde -10 % on siis normaali eikä tarkoita, että lapsi olisi alipainoinen.

Milloin keskosen kasvusta on syytä huolestua?

  • lapsen päänympäryksen kasvu kiihtyy lyhyessä ajassa selvästi ilman muuta saavutuskasvua

  • lapsen päänympäryksen kasvu hidastuu

  • suhteellinen päänympärys on selvästi pienempi kuin suhteellinen pituus

  • lapsen pituus-painosuhde on vähemmän kuin -20 %

  • lapsen suhteellinen pituus kääntyy selvään laskuun (pituuskäyrä kääntyy laskusuuntaiseksi).

Edellinen sivuSeuraava sivu