Suomessa syntyvistä lapsista noin 5–6 prosenttia syntyy ennenaikaisesti. Pikkukeskosia eli alle 32. raskausviikolla tai alle 1 500 gramman painoisena syntyneitä syntyy vuosittain alle yksi prosenttia kaikista vastasyntyneistä. Heidän kasvuaan seurataan neuvolan lisäksi useimmiten myös erikoissairaanhoidossa. Täysiaikaisena syntyneiden ja hieman tai kohtalaisesti ennenaikaisena syntyneiden lasten kasvua seurataan neuvolassa.
Keskoslapsen kasvun seurannassa on tärkeää, että lapsen kasvu etenee johdonmukaisesti. Esimerkiksi painon nousua tarkastellaan alkuun myös omana arvonaan, eikä pelkästään suhteessa pituuskasvuun.
Noin vuoden korjatussa iässä aletaan tarkastella kasvua suhteessa perimään eli odotuspituuteen. Odotuspituus on vanhempien pituuksien pohjalta saatu laskennallinen arvo. Odotuspituus voi kuitenkin poiketa lapsen todellisesta normaalista pituuskasvusta erityisesti silloin, jos lapsen vanhemmat ovat hyvin eri pituisia keskenään.
Keskoslapsen kasvua seurataan käyttämällä erityisiä keskosten kasvukäyriä, jotka huomioivat lapsen ennenaikaisuuden. Ennen laskettua aikaa otetut mittatiedot merkitään aina mittauspäivää vastaavan raskausviikon kohdalle ja 0.0 kk -kohtaan merkitään lapsen mitat lasketussa ajassa.
Keskosen normaali kasvu sairaalahoidon jälkeen
Suurin osa lapsista on lasketun ajan tuntumassa normaalikokoisia tai vain vähän kasvuhäiriöisiä – heidän pituutensa on siis vähintään -2 SD -käyrällä. Pituus-paino-suhde on useimmiten myös normaali (± 20 prosenttia).
Mikäli lapsi on lasketussa ajassa pienikokoinen, voidaan ensimmäisen ikävuoden aikana yleensä nähdä selvää saavutuskasvua. Tuolloin lapsen suhteellinen pituus siirtyy käyrästöllä ylöspäin kohti perimän mukaista kokoa. Saavutuskasvu on voimakkaimmillaan varhaislapsuudessa, mutta sitä tapahtuu jossain määrin aina kouluikään saakka.
Päänympäryksen tulisi kasvaa tasaisesti suhteessa pituuteen. Alkuvaiheessa pään suhteellinen koko on usein jonkin verran suurempi kuin suhteellinen pituus erityisesti kasvuhäiriöisillä lapsilla. Päänympäryksen kasvun tulee olla tasaista, ja se etenee yleensä samalla tai lähes samalla käyrällä. Päänympäryksen hidas tai liian nopea kasvu ovat molemmat poikkeavia ja voivat vaatia lisäselvittelyjä.
Normaali pituus-paino-suhde vaihtelee -20 prosentin ja +20 prosentin välillä, ja osa keskoslapsista on rakenteeltaan hoikkia. Esimerkiksi pituus-paino-suhde -10 prosenttia on näin ollen normaali eikä tarkoita, että lapsi olisi alipainoinen.
Milloin keskosen kasvusta on syytä huolestua?
- Lapsen absoluuttinen paino (kilogrammoina) ei nouse.
- Lapsen päänympäryksen kasvu kiihtyy lyhyessä ajassa selvästi ilman muuta saavutuskasvua.
- Lapsen päänympäryksen kasvu hidastuu.
- Suhteellinen päänympärys on selvästi pienempi kuin suhteellinen pituus.
- Lapsen pituus-paino-suhde on vähemmän kuin -20 prosenttia.
- Lapsen suhteellinen pituus kääntyy selvään laskuun (pituuskäyrä kääntyy laskusuuntaiseksi).