Keskoslapsen imetys

Keskosen imetyksen onnistumiseen liittyvää tietoa ja käytännön ohjeita, kuten rintamaidon lypsäminen, kenguruhoito, ihokontakti ja imetysasennot.

​​

Keskosuus ei ole este imetykselle. Keskosvauvan matka rinnalle alkaa kenguruhoidossa ihokontaktilla ja läheisyydellä, josta vauva alkaa itse pikku hiljaa hakeutumaan rinnalle. Keskosen matka rinnalle saattaa olla monivaiheinen ja vaatia paljon harjoittelua ja kärsivällisyyttä, ennen kuin vauva jaksaa syödä rinnasta kaiken ravintonsa. Ennenaikaisesti syntyneiden imetyksessä on tavoitteena vauvantahtinen, täysi- tai osittaisimetys. Tutustu myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen​ Ennenaikaisena syntyneen lapsen imetys ja Naistalon Imetyksen hyötyjä -sivuihin, joista saat tärkeää tietoa keskoslapsen imetyksen aloittamiseen ja imetyksen hyviin terveysvaikutuksiin liittyen.

Keskosen imetyksen erityispiirteet

Keskosen imetyksen onnistumiseen vaikuttavat monet seikat. Lapsen tulee osata imeä, niellä ja hengittää samanaikaisesti, jotta imetys on mahdollista. Imetystä edistää kontakti lapseen. Kenguruhoidossa keskonen pääsee tutustumaan äitinsä ihon ja maidon tuoksuun, jotka ovat tärkeitä imemistä edistäviä ärsykkeitä keskoselle.  Keskosuuden vuoksi vauvan imu on vielä jäsentymätön ja voimaton. Vauvan matala vireystaso, vähäiset voimat ja jäntevyys sekä alentunut kyky säilyttää hyvä asento vaikuttavat imemiseen. Hermoston epäkypsyyden vuoksi imeminen, nieleminen ja hengittäminen eivät alkuvaiheessa onnistu yhtä aikaa. Säätelyjärjestelmät kehittyvät yksilöllisesti.

Jos vauva pääsee säännöllisesti kenguruhoitoon, viestii hän imemisen valmiudesta aikaisemmin. Mikäli vauva pääsee tutustumaan rintaan silloin, kun hän itse viestii halukkuudesta imeä, sen on osoitettu nopeuttavan imemisen oppimista.

Sikiö harjoittelee imemistä jo kohdussa ollessaan n. raskausviikolta 15 alkaen ja lapsiveden nielemistä 12–14 viikolla. Syntymän jälkeen varhaisimmillaan ennenaikaisesti syntynyt vauva viestii rinnalle hakeutumista kenguruhoidossa tai ihokontaktissa 27–28 viikolta alkaen riippuen vauvan voinnista. Keskosvauvat osaavat säädellä imemistään rinnalla paremmin kuin pullosta syödessään.

Rintamaidon lypsäminen

Keskosvauvalle on kaikkein parasta ravintoa omanäidin maito. Kun vauva syntyy keskosena, maidontuotanto täytyy käynnistää lypsämällä, mikäli vauva ei jaksa tai pysty imemään rinnasta. Lypsäminen tulisi aloittaa alle 6 tunnin kuluttua synnytyksestä Aikainen lypsämisen aloitus auttaa maidonerityksen käynnistymisessä.

Ensimaito

Ensimmäisillä lypsykerroilla maitoa voi herua vain vähän. Rintojen ärsytys on tärkeää, jotta maitomäärä lisääntyy. Ensimmäiset tärkeät maitotipat saat parhaiten talteen käsinlypsyllä ja ne voi kerätä suoraan rinnanpäästä neulattomaan ruiskuun. Ensimaitoa kutsutaan kolostrumiksi. Rintojen heruttelu ennen lypsämistä helpottaa lypsämistä. Rintoja hierotaan kevyin vedoin reunoilta nänniin päin. Rinnanpäätä voi myös ärsyttää hivelemällä sitä tai pyörittelemällä sitä peukalon ja etusormen välissä. Ensimmäisten päivien aikana lypsämisen voi tehdä käsin ja kun maitomäärät lisääntyvät, voi siirtyä lypsämään pumpulla.

Maidon erityksen käynnistyminen

Lypsykertoja tulisi ensimmäisten kahden viikon ajan olla vähintään kahdeksan vuorokaudessa. Maidon erityksen käynnistymiseen liittyvää tietoa löydät laajemmin Naistalosta Maidon erityksen käynnistäminen lypsämällä -tietopaketista.

Lypsäminen kotiutumisen jälkeen

Kun pääset vauvan kanssa kotiin, on tärkeää jatkaa lypsämistä kunnes vauva imee kaiken maidon rinnalta ja vauvan paino nousee normaalisti imetyksellä tai olet saavuttanut oman imetystavoitteesi. Kotiutumisen jälkeen yleensä vauva imee osan maidosta suoraan rinnalta ja sinun tarvitsee lypsää yleensä 2–4 kertaa vuorokaudessa. Tällä tavalla ylläpidät maidon määrää siihen asti kunnes vauva pystyy imemään kaiken maidon rinnasta. Lypsämäsi maitoa annetaan vauvalle lisämaitona ja mahdollisen ylimääräisen maidon voi pakastaa.

Käsinlypsäminen (PDF) (HUS)

Imetysasennot ja imuote

Hyvä imetysasento on tärkeä, jotta vauvaa saa mahdollisimman helposti maitoa rinnasta ja äiti jaksaa vaivatta imettää vauvaa tarpeellisen ajan. Hyvä asento ehkäisee äidin hartia- ja selkäkipuja. Keskosen pienen koon vuoksi imetystyyny on hyvä apu, se tukee lapsen vartaloa ja auttaa hänet rinnan korkeudelle. Ns. jalkapalloasennossa vauvan vatsa on kohti äidin rintakehää ja vauvan jalat osoittavat äidin kainaloon. Vauvan kädestä kiinni pitäminen voi auttaa asennon säilyttämisessä. Muita hyviä imetysasentoja ovat kehtoasento sekä ristikehtoasento. Myös näissä kannattaa käyttää imetystyynyä. Hyvässä imetysasennossa äidillä on katsekontakti vauvaan.

Imemisote

Imemisotteella on vaikutusta sekä vauvan maidon saantiin että rinnanpäiden kuntoon. Oikeassa imemisotteessa nännipihan alaosa on kokonaan tai lähes kokonaan vauvan suussa. Nännipihaa tulisi näkyä enemmän ylä- kuin alapuolelta. Saadakseen hyvän imemisotteen, vauva tarttuu rintaan alhaalta päin. Vauvan suun tulee olla hyvin auki rintaan tarttumisvaiheessa. Huono imemisote saattaa aiheuttaa sen, että vauva ei saa imettyä tarpeeksi maitoa ja rinnanpäät rikkoutuvat. Jos rinnanpäät rikkoutuvat tai imettäminen sattuu, vauvan imuote tulee tarkistaa.

Imetysasennot ja imuote (Naistalo)

Imetyksen apuvälineet

Vaaka

Vaaka on tärkeä imetyksen apuväline imetyksen alkuvaiheessa ennenaikaisilla vauvoilla, sillä se on ainut tapa jolla voidaan luotettavasti seurata vauvan maidon saamista rinnasta ja painonkehitystä.

Rintakumi

Rintakumin käyttö voi helpottaa oikean imuotteen löytymistä ja lisätä keskosvauvan jaksamista rinnalta imemiseen. Nännin pitäminen suussa koko syömisen ajan voi keskoselle olla raskasta ja rintakumi auttaa myös tässä asiassa. Rintakumi suojaa haavautuneita ja kipeytyneitä rinnanpäitä.

Rintakumi on silikonista valmistettu suoja. Rintakumi pestään joka käytön jälkeen, sen voi ajoittain myös keittää. Huuhtele rintakumi ensin kylmällä vedellä ja pese sen jälkeen käsitiskiaineella. Rintakumi asetetaan rinnan muotoisesti, vauvan nenä tulee avoimeen osaan. Tällöin vauva tuntee ihon ja maidon tuoksun.

Paikalleen asettaminen:

  • Käännä rintakumi nurinpäin niin, että nänniosa jää kääntämättä
  • Aseta nänni paikalleen
  • Käännä loppu rintakumista rinnan päälle

Rintakumin käyttö ja huolto (PDF) (HYKS)

Rintapumppu

Keskoslapsen synnyttyä, kun vauva ei vielä itse kykene imemään rinnasta, äidinmaidon heruminen saadaan käynnistymään säännöllisellä rintojen lypsämisellä. Lypsäminen kannattaa aloittaa käsilypsämisellä. Alkuun maitoa heruu vain muutamia tippoja. Kun maidontuotanto on käynnistynyt, sen ylläpitäminen vaatii säännöllistä rintojen tyhjentämistä. Helpoin ja nopein tapa on käyttää sähkökäyttöistä rintapumppua. Käsikäyttöiset rintapumput sopivat parhaiten satunnaisia lypsykertoja varten, niillä voi pumpata vain yhden rinnan kerrallaan.

Kenguruhoito ja ihokontakti

Kenguruhoito

Ihokontakti ja äidin tuoksu aktivoivat vauvaa etsimään rintaa, hamuilemaan ja imemään. Jo hyvin ennenaikaisesti syntynyt vauva voi osoittaa halukkuuttaan imemiseen kenguruhoidossa. Kenguruhoidolla tarkoitetaan ennenaikaisesti syntyneen vauvan hoitamista suunnitelmallisesti ja säännöllisesti vaippasiltaan ihokontaktissa äidin, isän tai muun perheen määrittelemän henkilön paljaalla rinnalla tukisidoksella tuettuna. Ennenaikaisesti syntynyt vauva harjoittelee rinnan imemistä haistelemalla, hamuilemalla, nuolemalla, ottamalla rinnan suuhun ja lopulta imemällä muutaman imun. Imemisen harjoitteleminen on vauvan aktiivista toimintaa, jota vauva tekee jaksamisensa rajoissa. Vauvaa tulee tukea harjoittelussa, mutta häntä ei saa kiirehtiä imemään. Kenguruhoito vaikuttaa positiivisesti muun muassa vastasyntyneen lämmönsäätelykykyyn, imetykseen ja varhaisen vuorovaikutuksen kehittymiseen ja lisää äidinmaidon määrää.

Vauvan hyvä asento kenguruhoidossa

  • Lapsen jalat ovat sammakkomaisesti sivuilla koukussa
  • Vauvan pää on käännettynä sivulle ja leuka hieman kohotettuna
  • Asento tuetaan sidoksen avulla. Tukisidos voi olla napakka puuvillainen hihaton toppi. Sidoksen yläreuna kulkee lapsen korvien alapuolelta ja tiukin osa sidoksesta kulkee vauvan rinnan ympärillä. Tukisidos riittää lapselle peitteeksi, alle kilon painoiset vauvat tarvitsevat lisäksi päähineen.
  • Aikuiselle annetaan käsipeili, jotta hän näkee lapsensa kasvot.

Kenguruun! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta (PDF) (HUS)


Edellinen sivuSeuraava sivu


Keskosen imetys etenee yksilöllisesti. Ihokontaktin merkitys on suuri, jotta havaitaan ajoissa keskosvauvan nälkäviestit, imemisen halukkuus ja oikea vireystila imemisen harjoitteluun.