Kehitysneurologinen seuranta

Pikkukeskosuuteen liittyy kehitysneurologisten ja käyttäytymisen ongelmien riski. Useimmat ongelmista ovat lieviä. Perhe saa moniammatillisen tiimin tukea lapsensa kehityksen tukemiseen.​

Pikkukeskosten kehitykselliset ongelmat​

Parantuneista alkuvaiheen hoidoista huolimatta pikkukeskosuuteen liittyy edelleen kehitysneurologisten ja käyttäytymisen ongelmien riski johtuen aivojen hermoverkoston ja verisuoniston epäkypsyydestä ja vaurioherkkyydestä. Vaikeat aivoverenvuodot ovat viime vuosina vähentyneet, mutta lievempiä aivokammioiden viereisiä tai aivokammioihin puhkeavia vuotoja tavataan 25–30 %:lla pikkukeskosista. Näiden lisäksi osalla pikkukeskosista nähdään kuvantamistutkimuksissa diffuusimpaa valkean aivoaineen vaurioitumista iskeemisten tapahtumien seurauksena.

Kehityksellisten ongelmien riski on sitä suurempi, mitä varhaisemmilla raskausviikoilla lapsi on syntynyt. Pikkukeskosista 5–10 %:lle kehittyy esimerkiksi liikuntavamma ja 25–50 %:lle lievempiä neurologisia, kognitiviisia ja käyttäytymisen ongelmia johtaen oppimisvaikeuksiin koulussa. Näiden kehittymistä ei yksittäisen pikkukeskosen kohdalla pystytä vielä tehohoitovaiheessa ennustamaan, koska aivojen muovautuvuus vaurion jälkeen on monimutkainen prosessi, mihin vaikuttavat keskeisesti myös lapsen perimä ja kasvuympäristö. Usein kehitysneurologiset ongelmat voidaan todeta vasta usean vuoden kehitysseurannan jälkeen.

Kehitysneurologinen seuranta

Oikea-aikaisesti vaikeuksiin puuttumalla (kuntoutus, muut tukitoimet) niitä on mahdollista lievittää. Siksi pikkukeskosille on järjestetty kehitysneurologinen seuranta. Ensimmäisen ikävuoden aikana osa keskoslapsista käy kehitysseurantavastaanotolla ja sen jälkeen lastenneurologisessa yksikössä 5–6 vuoden ikään asti lapsen tarpeet yksilöllisesti huomioiden.

Seurannan tavoitteena on selvittää lapsen kehitysprofiili vahvuuksineen ja vaikeuksineen huomioiden kaikki kehityksen osa-alueet suhteutettuna lapsen ikään.

Osa-alueita ovat:

  • vuorovaikutus (katsekontakti, hymyvaste, vastavuoroinen ääntely)
  • tarkkaavaisuus, motorinen aktiivisuus, itsesäätely
      • näkö (katseella seuraaminen, karsastus, silmävärve)
      • kuulo, ääniärsykkeen paikantaminen
  • puheen- ja kielenkehitys
  • oraalimotoriikka
  • karkeamotoriikka / liikkuminen
  • hienomotoriikka, silmä-käsi yhteistyötaidot
  • havaintotaidot
  • sosiaaliset taidot

Kehitysseurannan ja kuntoutuksen painopistealueet muuttuvat lapsen iän karttuessa. Alle 1 vuotiaan lapsen kohdalla motorinen kehitys on keskeistä ja luo pohjaa lapsen muulle kehitykselle.

Kehitysarvioinnissa käytetään strukturoituja kehitysseurantamenetelmiä. Pikkukeskosena syntyneen lapsen kehitystä arvioitaessa hänen ikänsä korjataan lasketun iän mukaiseksi 2 vuoden ikään saakka, minkä jälkeen arvio tapahtuu kalenteri-iän mukaisesti. Kun lapsen taidot laajenevat kehityksen edetessä, korostuu moniammatillisen työryhmän rooli (fysioterapeutti, puheterapeutti, toimintaterapeutti)​​.

Lievät kehitysneurologiset ja käyttäytymisen ongelmat

  • karsastus, silmien taittoviat, näönkäytön ongelmat
  • motoriikan koordinaation ja tasapainon hallinnan vaikeudet
  • hienomotoriikan ja kynätyöskentelyn vaikeudet
  • puheilmaisun viiveinen käynnistyminen, puheentuoton ja suun motoriikan pulmat, myöhemmin kielellistä erityisvaikeutta, koulussa lukivaikeutta
  • näönvaraisen päättelyn ja hahmottamisen erityisvaikeudet, koulussa matematiikan oppimisvaikeutta
  • tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet
  • autismikirjon häiriön käyttäytymispiirteet, sosiaalisten taitojen ongelmat
  • aistisäätelyn pulmat
  • ahdistuneisuus

Vaikeat kehitysneurologiset ongelmat

Vaikeiden vammojen osuus pikkukeskosilla on vähentynyt (liikuntavammaa tai älyllistä kehitysvammaisuutta todetaan esimerkiksi HYKS Lastenklinikalla 1–3 lapsella vuosittain). Liikuntavamma on tavallisimmin toispuolihalvaus (hemiplegia) vaikean aivoverenvuodon tai laskimoinfarktin jälkitilana. Keskosen valkean aivoaineen vaurioon, periventrikulaariseen leukomalasiaan, voi liittyä alaraajapainotteinen liikuntavamma, diplegia. Sokeus ja kuulokojetta vaativa kuulovamma ovat pikkukeskosilla harvinaisia.

Kehitysseurantapoliklinikat

Kotiutumisen jälkeen keskosena syntyneen vauvan seuranta jatkuu erikoissairaanhoidossa sairaalan kehitysseurantapoliklinikalla. Seurantapaikka sekä seurannan tiheys ja kesto riippuvat keskosuuden asteesta ja lapsen ongelmista.

Kehitysseurannan lisäksi lapsi käy normaalisti neuvolaseurannassa. Hieman ennenaikaisesti syntyneet keskoset eivät useimmiten tarvitse erikoissairaanhoidon seurantaa kotiutumisen jälkeen.


Edellinen sivuSeuraava sivu