Ennenaikaisena syntynyt vauva on suuremmassa riskissä sairastua infektioihin alentuneen vastustuskyvyn vuoksi. Infektioon sairastuminen voi keskosena syntyneelle aiheuttaa tavallista vaikeammat oireet. Rokotuksilla ehkäistään vakavia sairauksia. Rokotukset annetaan keskosille kalenteri-iän mukaisesti neuvolassa. Matkustaminen keskosvauvan kanssa edellyttää ennakkosuunnittelua.
Vastustuskyky eli immuniteetti
Ennenaikaisena syntyneet lapset eivät ole saaneet loppuraskaudessa äidin eväsvasta-aineita istukan kautta. Etenkin tuorerintamaito sisältää vasta-aineita, jotka suojaavat lasta mm. suolisto- ja hengitystieinfektioilta ja myöhemmin imeväisiässä myös korvatulehduksilta. Rintaruokintaa suositellaan jatkettavan koko ensimmäisen ikävuoden ajan, jos siihen on mahdollisuus.
Mitä ennenaikaisempana lapsi on syntynyt, sitä heikompi vastustuskyky hänellä on sairauksia vastaan. Lasta suojataan infektioilta korostamalla hyvää käsihygieniaa ja välttämällä suuria ihmisjoukkoja. Influenssakautta edeltävästi suositellaan lapsen lähipiirin rokottamista influenssarokotteella.
Alentuneen immuniteetin vuoksi rokotusten avulla saatu vasta-ainesuoja on keskoselle erittäin tärkeä. Rokotukset annetaan kalenteri-iän mukaisesti. Tuberkuloosirokotus annetaan riskiryhmään kuuluville lapsille keskimäärin laskettuun aikaan mennessä.
Rotarokotesarja aloitetaan ennen 15 viikon kalenteri-ikää, mutta sitä ei anneta sairaalahoidossa oleville lapsille. Lihaspistona annettavat rokotukset aloitetaan kolmen kuukauden kalenteri-iässä.
Infektio-oireet kotiutumisen jälkeen ja toiminta infektiotilanteessa
Jos tasavointiselle lapselle ilmaantuu oireita, joita ei aiemmin ole ollut ja lapsi vaikuttaa sairaalta, lapsi viedään lasten sairaalapäivystykseen kiireellisyyden mukaan joko ambulanssikuljetuksella tai omalla autolla. Jos lapsen vointi on muuttunut aiemmasta, mutta lapsen yleistila on hyvä, voidaan tarvittaessa ensin olla puhelimitse yhteydessä lapsen kotiuttaneeseen sairaalaan.
Milloin yhteys lääkäriin?
Kuumeileva keskonen (lämpö 38 astetta tai enemmän) tulee aina viedä lääkärin arvioon. Kuumeilevaa keskosta, jonka korjattu ikä on alle 3 kuukautta (lasketusta ajasta kulunut alle 3 kuukautta), ei kuulu viedä terveyskeskuspäivystykseen vaan viipymättä arvioon lasten sairaalapäivystykseen.
Imeväisen infektio-oireet voivat vaihdella suuresti. Lapselle voi tulla syömisongelmia; kuten lapsi ei herää syömään, ei jaksa syödä koko ateriaansa tai alkaa poikkeavasti oksennella. Lapsi voi olla käsittelyarka, itkuinen tai poikkeavan ärtynyt, vaikeasti rauhoiteltavissa. Tai lapsi voi olla hyvin vaisu. Lapselle voi nousta kuume tai olla kuumeeton. Hengitys saattaa muuttua tiheäksi tai lapsi hengästyy poikkeavasti esim. syödessä.
Rokotukset
Ennenaikaisesti syntyneen lapsen vastustuskyky taudinaiheuttajia vastaan on alentunut. Keskosena syntynyt, erityisesti BPD:tä sairastava lapsi, voi herkemmin tarvita sairaalahoitoa infektion vuoksi. Siksi rokotuksista saatava suoja on erityisen tärkeää keskosena syntyneelle. Keskoselle annetaan rokotukset kalenteri-iän mukaisesti, mikäli mahdollista. Jos rokotusohjelman aloitus viivästyy, voidaan rokotuksia antaa nopeutetulla aikataululla.
Käytännön ohjeita rokotuksista (THL)
Kansallinen rokotusohjelma 35 kk ikään asti
|
Ikä
|
Rokote
|
Tauti, jolta rokote suojaa
|
|
2 kk (aikaisintaan 6 viikon ja viimeistään 12.0 viikon kalenteri-iässä)
|
Rotarokote
- ei alle rv 25 syntyneille
- ei, jos ruoansulatus-kanavan epämuodostuma
- ei, jos sairastanut keskosen nekrotisoivan enterokoliitin (NEC)
|
Rotavirusripuli
|
|
3 kk
|
PCV
|
Pneumokokin aiheuttama aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus
|
|
3 kk
|
DTaP-IPV-Hib (Viitosrokote)
|
Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hib-taudit (aivokalvontulehdus, kurkunkannentulehdus, verenmyrkytys)
|
|
3 kk
|
Rotarokote
|
|
|
5 kk
|
PCV
DTaP-IPV-Hib
Rotarokote (viimeistään 32.0 viikon kalenteri-iässä)
|
|
|
12 kk
|
PCV
DTaP-IPV-Hib
|
|
|
12 kk
|
MPR
|
Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko
|
|
6-35 kk
|
Influenssa (1. kerta 2 annosta, jatkossa 1 annos vuosittain)
|
Kausi-influenssa
|
| 1,5-11 v | Vesirokko | Lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vielä vesirokkoa. |
Rokotukset riskiryhmille
BCG-rokotus annetaan synnytyssairaalassa tai lastentautien poliklinikalla yli 2.5 kg painoiselle vastasyntyneelle, joka kuuluu riskiryhmään. Rokotus suojaa tuberkuloosilta.
- BCG-rokotusta suositellaan lapselle, joka itse tai jonka äiti, isä, sisarus tai henkilö, jonka kanssa hän asuu, on syntynyt maassa, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi
- tai lapselle, joka on vuoden sisällä muuttamassa yli kuukaudeksi maahan, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi
BCG rokote (THL)
HBV-rokotus suojaa hepatiitti viruksen aiheuttamalta maksatulehdukselta.
B-hepatiitti rokote (THL)
Rokotussarja aloitetaan synnytyssairaalassa, jos vastasyntyneen äiti on HB-viruksen kantaja. Tällöin jatkoannokset annetaan neuvolassa 1, 2 ja 12 kk iässä. Rokotussarja aloitetaan neuvolassa 3 kk iässä, jos äiti on sairastanut B-hepatiitin, mutta ei ole enää kantaja, tai jos muu perheessä asuva on HBV-kantaja tai perheessä on huumeiden käyttöä. Jatkoannokset annetaan neuvolassa 5 kk ja 12 kk iässä. Rokotussarjan saaneelta lapsesta tutkitaan verikoe n. 2 kk viimeisen rokoteannoksen jälkeen, jolla voidaan selvittää, onko lapsi saanut riittävän suojan.
Muut rokotukset
Hepatiitti A-rokote suojaa hepatiitti A -viruksen (HAV) aiheuttamalta maksatulehdukselta. Se voidaan antaa 12 kk täyttäneelle lapselle.
A-hepatiitti rokote (THL)
Rokotusten vasta- aiheet ja siirtäminen
Rokottamisen vasta- aiheita on hyvin vähän:
- Rotarokotetta ei anneta, jos lapsi on syntynyt alle 25 raskausviikolla tai jos hän on sairastanut nekrotisoivan enterokoliitin tai suolentuppeuman tai hänellä on synnynnäinen suoliston epämuodostuma, joka altistaa suolentuppeumalle
- Jos lapsella on ollut vaikea allerginen reaktio (anafylaksia), arvioidaan rokottaminen rokotekohtaisesti
- Jos samasta rokotteesta on aiemmin tullut vakava reaktio
- Jos lapsella on lääkärin toteama vaikea puolustuskyvyn heikkous, ei eläviä heikennettyjä rokotteita anneta
Rokottamatta jättäminen arvioidaan yksilöllisesti neuvolassa ja terveydenhoitajan kannattaa konsultoida epävarmoissa tilanteissa THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) rokotusasiantuntijaa tai lasta hoitavaa erikoissairaanhoidon lääkäriä.
Rokotuksen vasta-aiheet (THL)
Rokotuksen siirtäminen
Rokottamista siirretään, jos lapsella on korkeakuumeinen infektio. Lievä nuhakuume, korvatulehdus tai antibioottikuuri ei estä rokottamista.
Rokotusten siirtäminen (THL)
Matkustaminen
Lapsen kanssa on turvallisempaa matkustaa ulkomaille, jos lapsi on ehtinyt saada kolmen kuukauden iässä annettavat rokotteet.
Tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko- (MPR) ja influenssarokotuksen voi antaa jo kuuden kuukauden kalenteri-iässä.
Matkustussuunnitelmista kannattaa keskustella ajoissa neuvolan terveydenhoitajan kanssa, jotta voidaan suunnitella mahdollisimman sopiva matkustusajankohta ja antaa tarvittavat rokotukset.
Matkailijan terveysopas (THL)
MPR-rokote (THL)
Turvaistuin
Ennen osastohoidosta kotiutumista suositellaan alle 37 
raskausviikolla
syntyneiden lasten kohdalla testaamaan vähintään sen pituisen ajan lapsen vointia turvaistuimessa kuin kotimatka autolla kestää. Saturaatiomittarilla seurataan tuleeko lapselle hengitystaukoja, saturaation tai pulssin laskuja. Lapsen kiinnitys tarkistetaan, tarvittaessa lapsen asentoa tuetaan ylimääräisillä peitoilla tai liinoilla. On tärkeää, että leuka on joko neutraalissa tai hieman kohoasennossa. Myös lapsille, joilla on alentunut lihasjäntevyys ja lisääntynyt riski hengitysvajeeseen tai hyvin pieni leuka, turvaistuintesti on suositeltava. Lasta suositellaan pitämään turvaistuimessa vain kuljetuksen ajan, ei nukuttamaan istuimessa.
Lentäminen ja korkea ilmanala
Meren pinnalla ilman happipitoisuus on 21 %, yhden kilometrin 
korkeudessa
18,9 % ja kahden kilometrin korkeudessa 16,8 %. Lentokoneessa paineistuksen ansiosta ilmanpaine vastaa keskimäärin korkeutta 1530–2440 m merenpinnan yläpuolella. Terveelle imeväiselle tämä on turvallinen ympäristö. Jos lapsella on diagnosoitu vaikea BPD, hengitystoimintaan merkittävästi vaikuttava lihasheikkous, korkea aivopaine, pysyvästi koholla oleva keuhkoverenpaine tai sirppisoluanemia, kannattaa keskustella lentomatkoista ja korkean paikan lomakohteista hoitavan lääkärin kanssa etukäteen.
Edellinen sivuSeuraava sivu