​​Ennenaikaisena syntynyt vau​va on suuremmassa riskissä sairastua infektioihin alentuneen vastustuskyvyn vuoksi. Infektioon sairastuminen voi keskosena syntyneelle aiheuttaa tavallista vaikeammat oireet. Rokotuksilla ehkäistään vakavia sairauksia. Rokotukset annetaan keskosille kalenteri-iän mukaisesti neuvolassa. Matkustaminen keskosvauvan kanssa edellyttää ennakkosuunnittelua.

Vastustuskyky eli immuniteetti

Ennenaikaisena syntyneet lapset eivät ole saaneet loppuraskaudessa äidin eväsvasta-aineita istukan kautta. Etenkin tuorerintamaito sisältää vasta-aineita, jotka suojaavat lasta mm. suolisto- ja hengitystieinfektioilta ja myöhemmin imeväisiässä myös korvatulehduksilta. Rintaruokintaa suositellaan jatkettavan koko ensimmäisen ikävuoden ajan, jos siihen on mahdollisuus.

Mitä ennenaikaisempana lapsi on syntynyt, sitä heikompi vastustuskyky hänellä on sairauksia vastaan. Lasta suojataan infektioilta korostamalla hyvää käsihygieniaa ja välttämällä suuria ihmisjoukkoja. Influenssakautta edeltävästi suositellaan lapsen lähipiirin rokottamista influenssarokotteella.

Alentuneen immuniteetin vuoksi rokotusten avulla saatu vasta-ainesuoja on keskoselle erittäin tärkeä. Rokotukset annetaan kalenteri-iän mukaisesti. Tuberkuloosirokotus annetaan riskiryhmään kuuluville lapsille keskimäärin laskettuun aikaan mennessä.

Rotarokotesarja aloitetaan viimeistään 12 viikon kalenteri-iässä, mutta sitä ei anneta sairaalahoidossa oleville lapsille. Lihaspistona annettavat rokotukset aloitetaan kolmen kuukauden kalenteri-iässä.

Infektio-oireet kotiutumisen jälkeen ja toiminta infektiotilanteessa​

Jos tasavointiselle lapselle ilmaantuu oireita, joita ei aiemmin ole ollut ja lapsi vaikuttaa sairaalta, lapsi viedään lasten sairaalapäivystykseen kiireellisyyden mukaan joko ambulanssikuljetuksella tai omalla autolla. Jos lapsen vointi on muuttunut aiemmasta, mutta lapsen yleistila on hyvä, voidaan tarvittaessa ensin olla puhelimitse yhteydessä lapsen kotiuttaneeseen sairaalaan.

Imeväisen infektio-oireet voivat vaihdella suuresti. Lapselle voi tulla syömisongelmia; kuten lapsi ei herää syömään, ei jaksa syödä koko ateriaansa tai alkaa poikkeavasti oksennella. Lapsi voi olla käsittelyarka, itkuinen tai poikkeavan ärtynyt, vaikeasti rauhoiteltavissa. Tai lapsi voi olla hyvin vaisu. Lapselle voi nousta kuume tai olla kuumeeton. Hengitys saattaa muuttua tiheäksi tai lapsi hengästyy poikkeavasti esim. syödessä.

Rokotukset

Ennenaikaisesti syntyneen lapsen vastustuskyky taudinaiheuttajia vastaan on alentunut. Keskosena syntynyt, erityisesti BPD:tä sairastava lapsi, voi herkemmin tarvita sairaalahoitoa infektion vuoksi. Siksi rokotuksista saatava suoja on erityisen tärkeää keskosena syntyneelle. Keskoselle annetaan rokotukset kalenteri-iän mukaisesti, mikäli mahdollista. Jos rokotusohjelman aloitus viivästyy, voidaan rokotuksia antaa nopeutetulla aikataululla.

Käytännön ohjeita rokotuksista (THL)

Kansallinen rokotusohjelma 35 kk ikään asti

Matkustaminen

Lapsen kanssa on turvallisempaa matkustaa ulkomaille, jos lapsi on ehtinyt saada kolmen kuukauden iässä annettavat rokotteet.

Tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko- (MPR) ja influenssarokotuksen voi antaa jo kuuden kuukauden kalenteri-iässä.

Matkustussuunnitelmista kannattaa keskustella ajoissa neuvolan terveydenhoitajan kanssa, jotta voidaan suunnitella mahdollisimman sopiva matkustusajankohta ja antaa tarvittavat rokotukset.

Matkailijan terveysopas (THL)

MPR-rokote (THL)

Turvaistuin

Ennen osastohoidosta kotiutumista suositellaan alle 37 raskausviikolla syntyneiden lasten kohdalla testaamaan vähintään sen pituisen ajan lapsen vointia turvaistuimessa kuin kotimatka autolla kestää. Saturaatiomittarilla seurataan tuleeko lapselle hengitystaukoja, saturaation tai pulssin laskuja. Lapsen kiinnitys tarkistetaan, tarvittaessa lapsen asentoa tuetaan ylimääräisillä peitoilla tai liinoilla. On tärkeää, että leuka on joko neutraalissa tai hieman kohoasennossa. Myös lapsille, joilla on alentunut lihasjäntevyys ja lisääntynyt riski hengitysvajeeseen tai hyvin pieni leuka, turvaistuintesti on suositeltava. Lasta suositellaan pitämään turvaistuimessa vain kuljetuksen ajan, ei nukuttamaan istuimessa.

Lentäminen ja korkea ilmanala 

Meren pinnalla ilman happipitoisuus on 21 %, yhden kilometrin korkeudessa 18,9 % ja kahden kilometrin korkeudessa 16,8 %. Lentokoneessa paineistuksen ansiosta ilmanpaine vastaa keskimäärin korkeutta 1530–2440 m merenpinnan yläpuolella. Terveelle imeväiselle tämä on turvallinen ympäristö. Jos lapsella on diagnosoitu vaikea BPD, hengitystoimintaan merkittävästi vaikuttava lihasheikkous, korkea aivopaine, pysyvästi koholla oleva keuhkoverenpaine tai sirppisoluanemia, kannattaa keskustella lentomatkoista ja korkean paikan lomakohteista hoitavan lääkärin kanssa etukäteen.

​