34 raskausviikolla tai sen jälkeen syntyneillä keskosilla noudatetaan samaa ohjeistusta kuin täysiaikaisen raskauden jälkeen syntyneillä lapsilla. Yksinomaista imetystä suositellaan jatkettavaksi 4−6 kk kalenteri-ikään saakka ja lisäruoat aloitetaan normaaliin tapaan 4−6 kk kalenteri-iässä neuvolan ohjeen mukaan. Jos äidinmaito ei riitä, lapselle annetaan tavallista, iänmukaista korvikemaitoa.
Alle 34 raskausviikolla syntyneillä lapsilla lisäruoat aloitetaan pääsääntöisesti noin 3 kk korjatussa iässä, eli 5−8 kk kalenteri-iässä lapsen ennenaikaisuuden asteesta riippuen. Yksilöllisen harkinnan mukaan lisäruoat voi aloittaa aikaisemmin tai myöhemmin. Äidinmaidon tai äidinmaidonkorvikkeiden ravintosisältö on yleensä selvästi parempi kuin lisäruokien (sekä soseet että vellit). Lisäruokien varhainen aloitus vähentää lapsen saamaa maitomäärää ja saattaa jopa heikentää hänen ravitsemustaan.
Lihasoseet pyritään aloittamaan 4 kk korjatussa iässä, jotta turvataan raudan, kivennäisen- ja hivenaineiden saanti. Liha sisältää myös runsaasti proteiinia. Myös kanaa, kalaa ja kananmunaa voi antaa.
Kotimaiset viljat (kaura, ohra, vehnä, ruis) aloitetaan myös 4 kk korjatussa iässä. Viljatuotteissa suositaan puuroja vellien sijaan. Ruokavalion rajoittamista tai ruokien aloituksen viivästämistä ei suositella edes riskiperheissä.
Imetystä jatketaan lisäruokien aloittamisen jälkeenkin mahdollisuuksien mukaan 1–2 vuoden ikään saakka. Tavallista lehmänmaitoa ei suositella annettavaksi ennen 1 vuoden kalenteri-ikää. Hapanmaitotuotteet voi aloittaa 10 kk kalenteri-iässä.
Päivittäinen ateriarytmi
Aamupala | Puuro | imetys, RM pullosta tai korvikemaito |
(Välipala) | Hedelmä- tai marjasose/ lasten rahka | imetys, RM pullosta tai korvikemaito |
Lounas | Liha- tai kalakasvissose | imetys, RM pullosta tai korvikemaito |
Välipala | Hedelmä- tai marjasose/ lasten rahka | imetys, RM pullosta tai korvikemaito |
Päivällinen | Liha- tai kalakasvissose | imetys, RM pullosta tai korvikemaito |
Iltapala | Puuro | imetys, RM pullosta tai korvikemaito |
Yö | Yösyötöistä luovutaan yksilöllisesti. Ravitsemuksellista tarvetta niille ei yleensä ole yli 6 kk iässä. |
Lisäruokien antaminen – käytännön ohjeita
- Alkuun sosetta tarjotaan kerran päivässä, kun syömistaidot kasvavat lisätään ruokakertoja.
- Vauva kannattaa aluksi totuttaa muutamaan makuun, sitten kasvattaa annoskokoa ja vasta sen jälkeen lisätä uusia makuja ruokavalioon.
- Totutteluvaiheessa annetaan vauvalle ensin maitoa suurimpaan nälkään, jatkossa pyritään tarjoamaan ensin sose ja sen päälle vauvan haluama maitomäärä.
- Kun ateriakoko on n. ½ purkkia valmissosetta (noin 60–70 g), pienenee juodun maidon määrä.
- Lisäruokien aloittaminen vähentää usein pulauttelua.
- Pulauttelevalla lapsella maidon sakeuttajan sijaista voi maidon sekaan lisätä hieman sosetta tai velliä.
- Kiinteiden ruokien aloitus usein hidastaa suolen toimintaa, luumu osana ruokavaliota riittää usein ummetuksen hoidoksi.
Lapsen syöttäminen
On tärkeää, että syömiskokemukset ovat alusta alkaen miellyttäviä lapselle. Keskoslapsen syöttäminen vaatii kärsivällisyyttä, ruokaa ei saa tuputtaa. Keskosena syntyneen lapsen suun alue voi olla tavallista herkempi ärsykkeille, jolloin lusikkaruokailun aloittaminen voi olla tavallista hankalampaa.
Kiinteiden ruokien syöttäminen on alkuvaiheessa helpointa, kun lapsi istuu babysitterissä. Tällöin vauvaan saa katsekontaktin, lasta pystyy lähestymään keskilinjasta ja lapsen kädet ovat symmetrisesti keskellä. Lapsen vartalonhallinnan kehittyessä, yleensä noin 6 kk korjatussa iässä, häntä voi alkaa totuttaa syöttötuoliin.
Alkuvaiheessa lapsen ympärille voi asettaa "pyyhemakkaroita" tms. asentoa tukevoittamaan. Noin 6–9 kk kehitysiässä lapselle kehittyy suojaheijasteet eli hän ottaa istuessaan käsillään vastaan sivuille, ettei kaadu kyljelleen. Tämä edesauttaa istuma-asennon hallintaa. Babysitterin käyttöä ei suositella enää, kun vartalonhallinta ja suojaheijasteet ovat kypsyneet, vaan on hyvä siirtyä kokonaan syöttötuolin käyttöön.
Edellinen sivuSeuraava sivu