Puheen- ja kielenkehityksen poikkeavuudet

Lapsen puheen- ja kielenkehityksen poikkeavuus voi näkyä arjessa sanojen oppimisen hitautena tai vaikeutena ymmärtää pitempiä ohjeita.

Liisin tarina

Liisi oli hiljainen vauva, joka ei juurikaan jokellellut. Ensisanansa hän sanoi 2,5-vuotiaana, ja kolmevuotiaana hänellä oli käytössään alle kymmenen sanahahmoa, joista vain vanhemmat saivat selvää. Liisi ohjattiin neuvolan kautta kunnallisen puheterapeutin arvioon ja sieltä vanhemmat saivat ohjausta Liisin kielenkehityksen tukemiseen sekä puheenkehitystä tukevien kommunikaatiomenetelmien, kuten kuvien ja tukiviittomien käyttöön.

Puheen- ja kielenkehityksen poikkeavuudet ovat yleisiä lasten kehityshäiriöitä. Hidas puhumaan oppiminen voidaan useimmiten tunnistaa 2–2,5-vuoden iässä. Mikäli puhe on niukkaa tai epäselvää, 2,5–3-vuotias lapsi lähetetään puheterapeutin arvioon esimerkiksi neuvolan kautta.

Lapsen tyypillisestä kehityksestä voi lukea esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta.

Osa puheen- ja kielenkehityksen poikkeavuuksista on väistyviä, osa ennakoi muita vaikeuksia, kuten oppimisvaikeuksia. Hyvä puheen ymmärtäminen ennakoi parempaa kehitystä.

Puheen- ja kielenkehityksen poikkeavuus voi aiheutua esimerkiksi kuulovammasta,  aivoperäisestä sairaudesta, vaikeasta kehityshäiriöstä, merkittävästä virikkeettömyydestä tai se voi olla osa lapsen yksilöllistä kehitysrytmiä. Puheen- ja kielenkehityksen poikkeavuus voi olla myös osa muuta kehityshäiriötä, kuten autismikirjon häiriö, älyllinen kehitysvammaisuus, monimuotoinen kehityshäiriö tai psykiatrinen häiriö.

Kielellisen kehityksen riskitekijöitä

  • perintötekijät
  • heikentynyt kuulo
  • melu, tv
  • vähäinen vuorovaikutus
  • virikkeettömyys, perheen sosioemotionaaliset ongelmat (esim. perheen tunne-elämän ja sosiaalisten suhteiden haasteet)​

Kielellinen erityisvaikeus

Kielellisessä erityisvaikeudessa lapsen kokonaiskehitys etenee muuten tavanomaisesti, mutta puheen- ja kielenkehitys on viivästynyttä tai poikkeavaa.

Kielelliset erityisvaikeudet jaetaan puheen tuottoon ja puheen ymmärtämiseen painottuviin erityisvaikeuksiin. Lisäksi lapsella voi olla vaikeutta kielen käytössä sosiaalisissa tilanteissa.

Puheentuottoon painottuva
kielellinen erityisvaikeus:

  • lapsen on vaikea ilmaista itseään puheella
  • lapsen puhe voi olla sujumatonta ja/tai epäselvää
  • lapsen on vaikea taivuttaa sanoja, muodostaa lauseita ja tuottaa kertovaa puhetta
  • lapsi ei osaa hahmottaa oman äidinkielen äänteitä, mikä on riskitekijä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksille.

Puheen ymmärtämiseen painottuva
kielellinen erityisvaikeus:

  • lapsen on vaikea oppia ymmärtämään ja käyttämään kieltä
  • lapsen on vaikea ymmärtää kuulemaansa asiaa tai kysymyssanoja
  • lapsi oppii uusia sanoja hitaasti
  • lapsi ei hahmota kieliopillisia rakenteita.

Puheen ja kielen kehityksen poikkeavuudet arjen tilanteissa

Lapsen puheen- ja kielenkehityksen poikkeavuudet näkyvät arjen tilanteissa esimerkiksi

  • haasteena ottaa katsekontaktia
  • haasteena osallistua yhteiseen toimintaan tai olla vastavuoroisessa kontaktissa
  • sanojen oppimisen hitautena
  • vaikeutena ymmärtää pidempiä ja moniosaisia ohjeita
  • vaikeutena ymmärtää käsitteitä tai sisällöltään monimutkaista kieltä
  • vaikeutena tuottaa lausetasoista ja kertovaa puhetta
  • puheen epäselvyytenä ja sujumattomuutena
  • työläytenä oppia lukemaan ja kirjoittamaan.

Ota yhteyttä lastenneuvolaan, jos lapsellasi esiintyy seuraavia suun motoriikan, puheen- ja kielenkehityksen ja vuorovaikutuksen pulmia:

  • imemis- ja syömisvaikeudet
  • runsas kuolaaminen, veltto suunseudun lihaksisto
  • katsekontaktin puuttuminen
  • vähäinen kiinnostus ympäristön ääniin, puheeseen ja toimintaan
  • vastavuoroisen kommunikaation puute
  • vähäinen ja yksipuolinen ääntely ja jokeltelu
  • niukka eleiden ja ilmeiden käyttö
  • niukat leikin taidot
  • puheen ymmärtäminen arjessa heikko.

Poikkeavan puheen ja kielen kehityksen arvioiminen

Lievän kielellisen häiriön diagnoosi voidaan asettaa perusterveydenhuollossa. Mikäli lapsella on vaikea puheen- ja kielenkehityksen poikkeavuus tai mikäli lapsella epäillään olevan neurologinen sairaus tai oireyhtymä viivästyneen puheen ja kielenkehityksen taustalla, ohjataan lapsi erikoissairaanhoidon tutkimuksiin.

Mikäli olet huolissasi lapsesi puheen- ja kielenkehityksestä, ole yhteydessä oman kuntasi neuvolaan, mistä lapsesi voidaan ohjata edelleen puheterapeutin arvioon

Puheterapeutti arvioi lapsen puheen- ja kielenkehitystä

Puheterapeutti arvioi lapsen puheen- ja kielenkehitystä, eli puheilmaisua ja puheen ymmärtämistä, vastavuoroista kommunikaatiota, suun motorista toimintaa ja kielen käyttöä sosiaalisissa tilanteissa. Lisäksi puheterapeutti arvioi tarvittaessa syömistaitoja, lukemisen ja kirjoittamisen taitoja sekä äänenkäyttöä sekä ottaa kantaa siihen, tarvitseeko lapsen kanssa käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä.

Puheterapeutin arvio toteutetaan haastattelemalla vanhempia sekä tekemällä lapsen kanssa erilaisia tehtäviä esimerkiksi leikin, lelujen, kuvien ja testimenetelmien avulla. Arviossa otetaan huomioon lapsen kokonaistilanne kehityksen, kotitilanteen, päivähoidon tai koulun sekä kaverisuhteiden osalta (esimerkiksi päivähoidon tai koulun kuvaus lapsen toiminnasta arjen tilanteissa).

Kielen kehityksen tukeminen: lähiympäristön tuki

Puheen- ja kielenkehitys vahvistuvat, kun kehitystä tuetaan arkisissa tilanteissa kotona ja päiväkodissa.

  • Puuhastelkaa yhdessä, ota lapsi mukaan arjen toimintaan.
  • Havainnoi lapsen kontaktialoitteet ja vastaa niihin.
  • Harjoitelkaa kommunikointia ja vastavuoroisuutta: varmista, että lapsi katsoo sinuun. Säilytä katsekontakti lapseen puhuessasi hänelle.
  • Nimeä lapselle asioita ja kuvia, katsokaa yhdessä kuvakirjoja, lue lapselle satuja.
  • Käytä lyhyitä ja selkeitä lauseita sekä näönvaraista tukea puheen rinnalla (eleet, kuvat, esineet, mallin näyttäminen).
  • Ole johdonmukainen: aikuinen asettaa rajat ja päättää mitä seuraavaksi tapahtuu, ensin–sitten-ennakointi.
  • Mallita lapselle leikkiä, esimerkiksi nuken hoivaaminen, ruuanlaittoleikit, autoleikit, palloleikit, kutitus- ja piiloleikit. Ohjaa lasta toiminnassa eteenpäin, jos lapsi juuttuu johonkin asiaan.
  • Järjestä rauhallisia juttutuokioita, jolloin keskustelet lapsesi kanssa yhdessä. Anna lapsen puhua valitsemistaan aiheista, malta kuunnella häntä ja vastaa hänelle. Laajenna keskustelua lisäämällä aiheeseen liittyvää tietoa.
  • Tarkista, onko lapsi ymmärtänyt asian: tee kysymyksiä tai pyydä lasta kertomaan asia omin sanoin.
  • Ole läsnä lapsesi arjessa. Ruutuajan vähentäminen sekä lapsilla että aikuisilla: lapsella maksimissaan 1 tunti päivässä television, tietokoneen, puhelimen, tabletin käyttöä yhteensä.
  • Kehu ja kannusta, ohjaa ja opasta, anna turvaa, tukea ja rakkautta niin, että lapsi tuntee olevansa tärkeä ja rakastettu juuri sellaisena kuin hän on.

Kuvien käyttö puheen ja kielen kehityksen tukena: video

Videolla opastetaan, kuinka kuvia voi käyttää apuna lapsen arjessa. Kuvien avulla tuetaan muun muassa lapsen vuorovaikutus- ja ilmaisukeinojen monipuolistumista sekä puheen tuottoa ja ymmärtämistä.

Puheterapiasta keinoja arjesta selviytymiseen

Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä, lievittää ja poistaa kommunikoinnin häiriöitä sekä niihin liittyviä kontaktin, vuorovaikutuksen, kehityksen ja oppimisen ongelmia. Häiriöitä voi olla kielen, puheen, äänen, syömisen, nielemisen, kuulon, lukemisen tai kirjoittamisen alueella. Puheterapeutti on myös puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen sekä kommunikoinnin apuvälineiden asiantuntija.

Puheterapian tavoitteena on lapsen mahdollisimman hyvä toiminta- ja kommunikaatiokyky jokapäiväisessä elämässä. Puheterapian avulla voidaan vaikuttaa sekä lapseen itseensä että hänen ympäristöönsä, esimerkiksi ohjaamalla vanhempia tukemaan lapsensa kielenkehitystä arjen tilanteissa, huomioimaan lapsen kontaktialoitteet, käyttämällä lapsen kanssa tukiviittomia tai kuvakommunikaatiota.

Lasten puheterapia voi toteutua kunnallisen tai yksityisen puheterapeutin toteuttamana: Kela korvaa yksityisen puheterapian, mikäli lapsi tarvitsee puheen- ja kielenkehityksen poikkeavuuden vuoksi vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.


 


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Mikäli olet huolissasi lapsesi puheen- ja kielenkehityksestä, ole yhteydessä oman kuntasi neuvolaan, josta voidaan ohjata edelleen puheterapeutin arvioon.