Vauva kehittyy vuorovaikutuksessa läheistensä kanssa ja aluksi seurustelu onnistuu parhaiten sylissä. Vauvaa kannattaa syntymästä asti totuttaa eri asentoihin sekä sylissä että lattialla, jotta hän oppisi esimerkiksi kannattelemaan päätään ja ryömimään. Taidot kehittyvät parhaiten arjen hoito- ja seurustelutilanteissa: vauva ei tarvitse erityistä ”jumppaa”. Hän oppii taitoja vaiheittain, eikä esimerkiksi kävelyä kannata alkaa harjoitella ennen kuin vauva alkaa itse pyrkiä pystyasentoon tukea vasten.
Näin voit tukea vauvan kehitystä:
Juttele vauvan kanssa ja houkuttele häntä katsekontaktiin keskilinjassa
Nosta ja laske vauva kyljen kautta.
Kanna vauvaa monipuolisissa asennoissa pään kannattelun ja asennonhallinnan tukemiseksi.
Anna vauvan harjoitella vatsamakuulla olemista päivittäin. Kyynärnojassa tukeutuminen on tärkeää itsenäisen liikkumisen kehittymiselle.
Kaikki lapset hyötyvät monipuolisesta arkiliikunnasta ja leikeistä erilaisissa maastoissa, kuten pehmeässä hiekassa, metsässä ja vedessä. Myös kiipeily liikuntatelineissä kehittää lapsen taitoja. Kesäaikaan paljain jaloin liikkuminen pehmeässä maastossa (vaikka hiekkarannalla) tukee tasapainotaitoja ja tuntotietoa.
Monet kunnat ja yksityiset järjestöt ja urheiluseurat järjestävät lapsille mahdollisuuksia ryhmäliikuntaan.
Lapsille, joilla on lieviä motoriikan pulmia, järjestetään monissa terveyskeskuksissa fysioterapeuttien ja toimintaterapeuttien ohjaamia motoriikkaryhmiä, joissa harjoitellaan ikätasoisia taitoja ja kehonhahmotusta. Ryhmiin hakeudutaan terveyskeskuksen fysio- ja toimintaterapeuttien kautta.
Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille (PDF) (Nuori Suomi)
Lapsille, joilla on arjen toimintakykyä rajoittavia motoriikan pulmia, voidaan järjestää tarpeen mukaan yksilöllistä fysio-tai toimintaterapiaa. Keskeistä on lisäksi lapsen lähiympäristön (perhe, päiväkoti, koulu) ohjaaminen lapsen kanssa toimimiseen ja lapsen motoriikan tukemiseen.
Fysioterapia
Fysioterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on tukea lasta liikkumaan ja toimimaan arjessa. Fysioterapian tavoitteet asetetaan yhdessä lapsen, tämän läheisten ja terapeutin kesken. Fysioterapeutin tehtävänä on auttaa löytämään uusia lasta tukevia toimintatapoja. Lapsen kuntoutumisen kannalta on olennaista, että koko lapsen lähipiiri – perhe ja päiväkoti tai koulu – sitoutuvat tavoitteisiin, koska varsinainen harjoittelu ja taitojen omaksuminen tapahtuvat arjessa toimimalla.
Fysioterapia voi toteutua kunnallisen tai yksityisen fysioterapeutin toteuttamana.
Toimintaterapia
Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on tukea lapsen motoristen taitojen ja hahmottamisen kehitystä, osallistumista leikkiin, koulunkäyntiin, harrastamiseen ja itsestä huolehtimiseen. Toimintaterapiasta hyötyvät lapset, joilla on sairaudesta, vammasta tai kehityksen poikkeavuudesta johtuvia vaikeuksia selvitä arjen toiminnoista.
Toimintaterapia toteutuu tavoitteellisissa leikki- ja toimintatilanteissa, joita suunnitellaan yhdessä lapsen kanssa hänen mielenkiintonsa mukaan. Menetelminä käytetään esimerkiksi leikkejä, pelejä, rakenteluja ja luovia toimintoja. Terapiassa toiminta on tarpeeksi haastavaa, hauskaa ja onnistumisen kokemuksia antavaa. Tällöin lapsen käsitys omasta itsestä vahvistuu ja hänen on helpompi selviytyä arjessa. Toimintaterapia on usein yksilöllistä, mutta se voi olla myös pari- tai ryhmämuotoista.
Toimintaterapeutti ohjaa myös vanhempia sekä päiväkodin tai koulun henkilökuntaa. Lapsen kehitystä ja oppimista tukevia keinoja arkipäivän tilanteisiin suunnitellaan yhdessä. Ohjauksellinen työskentely lähiverkoston kanssa tai toimintaterapia toteutuu vastaanottokäynteinä, koti-, koulu- tai päiväkotikäynteinä.
Toimintaterapia voi toteutua kunnallisen tai yksityisen toimintaterapeutin toteuttamana.
Fysio- ja toimintaterapiaan pääseminen
Fysio-ja toimintaterapiaan ohjataan neuvolan tai kouluterveydenhuollon lähetteellä. Omaan neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon kannattaa ottaa yhteyttä, jos on huolissaan lapsen motorisista taidoista.